Miksi Yhdysvalloissa suositellaan nyt eri ruoka-aineita kuin Suomessa?
Vastaus ei löydy vain ravintotieteestä. Se löytyy myös siitä, mihin suosituksia käytetään, kuka niitä toimeenpanee, ja millainen koneisto niiden ympärille on rakennettu.
Viimeisimmät
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 6: Huoltovarmuus ja ajoneuvokaluston rakenne
Analyysi siitä, miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaluston rakenteeseen huoltovarmuuden näkökulmasta. Tarkastellaan erityisesti 4x4 maastoautojen ja hyötyajoneuvojen määrää sekä saatavuutta kriisitilanteissa, vertaillen Suomen ja Ruotsin tilanteita viranomaislähteitä.
EU:n uusi tuotevastuudirektiivi ja sen vaikutukset Suomessa
EU:n uusi tuotevastuudirektiivi uudistaa tuotevastuun sääntelyn ja selkeyttää vastuuketjua. Suomessa muutos vaikuttaa erityisesti EU:n ulkopuoliseen maahantuontiin, käytettyjen tuotteiden ja ajoneuvojen kauppaan sekä pk-yritysten ja yksinyrittäjien vastuisiin.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 5: Liikenteen päästöt ja ilmastovaikutukset
Arvioimme, miten autoveron poisto vuonna 1995 olisi vaikuttanut liikenteen päästöihin ja ympäristöön vuoteen 2025 asti. Käsittelemme autokannan uusiutumisen vaikutusta hiilidioksidipäästöihin, uusiin teknologioihin (sähköautot, biopolttoaineet) ja Suomen ilmastotavoitteisiin EU-politiikan valossa.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 4: Liikenneturvallisuus ja autokannan uusiutuminen
Miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen liikenneturvallisuuteen ja autokannan uusiutumiseen vuoteen 2025 mennessä? Artikkeli käsittelee autojen keski-iän, turvallisuusteknologian ja onnettomuustilastojen kehitystä, tukeutuen Traficomin ja Onnettomuustietoinstituutin raportteihin.
Miten Suomi liitettiin euroon ilman kansanäänestystä – ja oliko päätös demokraattinen?
Suomi siirtyi euroon vuonna 1999 ilman kansanäänestystä. Päätös tehtiin eduskunnassa hallituksen tiedonannon pohjalta, vaikka kyse oli valuutasta, rahapolitiikasta ja kansallisesta päätösvallasta. EU-kansanäänestyksessä vuonna 1994 eurosta ei kysytty, eikä sen menettelyä avattu kansalaisille.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 3: Autokaupan, maahantuonnin ja huollon työllisyysvaikutukset
Miten autoveron poistaminen vuonna 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaupan, maahantuonnin, huoltoalan ja logistiikan työllisyyteen? Virallisten tilastojen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta analysoidaan autoveron rooli autoalan 50 000 työpaikassa vuosina 1995–2025.
Sota-ajan kuorma-autot Suomessa 1939–1944
Kuorma-autot olivat Suomen sotatalouden kriittinen perusrakenne vuosina 1939–1944. Erityisesti Henry Fordin mahdollistamat Ford M40 "Hävittäjä" -kuorma-autojen massatoimitukset paransivat huoltovarmuutta, standardoivat huoltoa ja pienensivät logistista epäonnistumisriskiä ratkaisevina vuosina.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 2: Käytettyjen autojen tuonti, marginaaliverotus ja arvonlisäverokertymä
Miten käytettyjen autojen tuonti EU-alueelta ja marginaaliverotus vaikuttivat Suomen arvonlisäverotuottoihin vuosina 1995–2025? Tarkastelu käy läpi autoveron poistamisskenaarion vaikutukset ALV-kertymään ja veronkierron ilmiöihin viranomaisraporttien pohjalta.
Julkinen sektori - kuinka sosiaaliturvasta rakennettiin näennäinen työmarkkina
Julkisen sektorin virkamiesten työnkuviin on hivutettu yksityisen sektorin ilmiöt, kuitenkaan tunnustamatta pohjaa, miten nämä ilmiöt ovat yksityiselle sektorille tulleet. Verohallinnonkin ja muun julkisen sektorin käsitys verotettavasta on "Asiakas", vailla minkäänlaista valinnanvapautta.
Julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautot Suomessa 2020–2027
EU:n ja Suomen sääntely ohjaa julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautohankinnat nollapäästöisiksi. Vuosina 2026–2027 vaatimukset kiristyvät ratkaisevasti, ja niiden todelliset kustannusvaikutukset määräytyvät kuntakohtaisten päätösten perusteella. Lue mitä velvoitteet merkitsevät veronmaksajille.
Sähköajoneuvojen akkutulipalot Suomessa 2015–2025 - Osa 1: Tapausanalyysit – Vakavimmat palot ja niiden seuraukset
Vuosina 2015–2025 tapahtuneet kevyiden sähköajoneuvojen akkutulipalot paljastavat kehityskulun, jossa litiumioniakkujen turvallisuus, valvonta ja käyttöympäristö ovat jääneet teknologisen kehityksen varjoon. Analysoimme yhdeksän vakavinta paloa paikkakunnittain, syttymissyitä ja korvausvastuita.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 1: Autoveron poistamisen vaikutukset verotuloihin 1995–2025
Miten valtion verokertymä olisi kehittynyt, jos Suomi olisi poistanut autoveron Ruotsin tavoin 1995? Artikkeli analysoi autoveron, arvonlisäveron ja muiden autoilun verojen kertymiä vuosina 1995–2025 viranomaisten tilastojen valossa.
Suomen velanoton lopetus, valtavan julkisen sektorin valtava poistaminen
Miten julkiset menot paisuvat, miksi järjestelmä jäykistyy – ja mitä tehostaminen oikeasti voisi tarkoittaa
EU-direktiivi pakottaa yritysautot sähköön – Suomalaisyrittäjät ilman vaihtoehtoja
EU:n nollapäästödirektiivi uhkaa syrjäyttää toimivat ratkaisut kuten biodieselin ja bioetanolin. Artikkeli tarkastelee sääntelyn vaikutuksia suomalaiseen yritysliikenteeseen, erityisesti yksinyrittäjien näkökulmasta.
EU ja Neuvostoliitto
EU ja Neuvostoliitto – missä menettelyt ja rakenteet muistuttavat toisiaan ja missä määrin on kyse vaikkapa liioitellusta populismista.