Vertailu Suomen ja Ruotsin autoveropolitiikasta EU-lainsäädännön näkökulmasta. Miten EU-sääntely on vaikuttanut autoverotukseen, käytettyjen autojen tuontiin ja veropäätöksiin? Analyysi kattaa EU-tuomioistuimen ratkaisut, komission suositukset ja maiden veropolitiikan kehityksen.
Miten yksittäinen ihminen huomaa propagandan ja sen vaikutukset itseensä.
Hallintolaki ohjaa viranomaisten toimintaa ja kansalaisten oikeusturvaa Suomessa. Sen soveltaminen ulottuu myös arjen tilanteisiin, joissa julkista valtaa käyttävät viranomaiset ja yksityiset toimijat tekevät yksilöä koskevia hallintopäätöksiä.
Rakennusmateriaalit jätteestä: mitä suomalaiset kodit oikeasti sisältävät
Korkean verotuksen, alhaisen ostovoiman ja heikon säästöasteen Suomessa myös polttoaine on maailman kalleimpien joukossa.
Tuleeko EU käyttämään tätä(kin) keppihevosena ja lisäämään valvontaa valtaviin mittoihin? Karhunpalvelus yrittäjäkunnalle kaikin tavoin.
Syksyllä 1944 Suomi sitoutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Välirauhansopimus määräsi summaksi 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuoden 1938 hintatasossa. Korvaukset maksettiin tavaroina – laivoina, vetureina, koneina ja metallituotteina – ja toimitukset jatkuivat syksyyn 1952 saakka.
Lainsäätäjä kirjaa lakiin määräajan. Korkein oikeus toteaa, ettei määräaikaa tarvitse noudattaa, koska lain laadinnassa ei ole näin tarkoitettu.
Autoteollisuus on sitonut satoja miljardeja sähköautoihin. Mutta mitä valmistajien omat tilinpäätökset kertovat kannattavuudesta, kysynnän heikkenemisestä ja investointiriskistä vuonna 2026?
Suomi on keskellä liikenteen suurinta rakennemuutosta sitten 1970-luvun. Veropolitiikka, teknologinen murros ja geopoliittiset jännitteet muokkaavat nopeasti sekä kansalaisten arkiliikkumista että valtiontalouden kivijalkoja.
Marginaaliverotus on käytettyjen autojen arvonlisäveromenettely, jossa vero maksetaan vain autoliikkeen myyntikatteesta eikä koko myyntihinnasta. Suomen yleinen ALV on 25,5 %. Sanasto ja 40 000 euron esimerkit avaavat, mitä erot tarkoittavat.
Sähköautojen hankkimisen motiivit Suomessa esitetään julkisessa keskustelussa ensisijaisesti ilmastoperusteisina. Autoverovapaus, hankintatuet ja verotukselliset edut on sidottu liikenteen päästövähennystavoitteisiin ja hiilineutraaliustiekarttoihin.
Suomessa ajoneuvojen katsastus on yksityisille annettu julkinen hallintotehtävä. Kun päätöksentekoa ohjataan ennakoivasti yksityisen yhdistyksen ja sen asiantuntijoiden tulkintalinjojen kautta, syntyy järjestelmätason kysymys julkisen vallan käytöstä ja oikeusvaltioperiaatteesta.
Artikkeli perustuu Otto Juotteen julkaisuun.
Monia ihmisiä huolettaa hiljaisesti toteutettava vapaa liikkuvuus, mitä se tarkoittaa työllisyydelle sekä yhteiskunnalle Suomessa.
