Sinun kotisi on tehty jätteistä
Rakennusmateriaalit jätteestä: mitä suomalaiset kodit oikeasti sisältävät
Viimeisimmät
Miksi bensiini maksaa Suomessa yli 2 euroa, mutta Ruotsissa ja Virossa 1,30-1,45 euroa?
Korkean verotuksen, alhaisen ostovoiman ja heikon säästöasteen Suomessa myös polttoaine on maailman kalleimpien joukossa.
Miljardiluokan arvonlisäveropetos autokaupassa: miten tutkinta eteni. Suomessa kymmeniä epäiltyjä
Tuleeko EU käyttämään tätä(kin) keppihevosena ja lisäämään valvontaa valtaviin mittoihin? Karhunpalvelus yrittäjäkunnalle kaikin tavoin.
Suomen sotakorvaukset 1944–1952 – kuinka suuri ponnistus ja mitä siitä seurasi?
Syksyllä 1944 Suomi sitoutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Välirauhansopimus määräsi summaksi 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuoden 1938 hintatasossa. Korvaukset maksettiin tavaroina – laivoina, vetureina, koneina ja metallituotteina – ja toimitukset jatkuivat syksyyn 1952 saakka.
Käytännön esimerkki mielivallan normalisoitumisesta Suomessa KKO 2026:14
Lainsäätäjä kirjaa lakiin määräajan. Korkein oikeus toteaa, ettei määräaikaa tarvitse noudattaa, koska lain laadinnassa ei ole näin tarkoitettu.
Sähköautojen kannattavuus 2015–2026: investoinnit, tappiot ja kysyntärealiteetti
Autoteollisuus on sitonut satoja miljardeja sähköautoihin. Mutta mitä valmistajien omat tilinpäätökset kertovat kannattavuudesta, kysynnän heikkenemisestä ja investointiriskistä vuonna 2026?
Sähköautojen verotuksen vaikutukset ja vaihtoehdot Suomelle
Suomi on keskellä liikenteen suurinta rakennemuutosta sitten 1970-luvun. Veropolitiikka, teknologinen murros ja geopoliittiset jännitteet muokkaavat nopeasti sekä kansalaisten arkiliikkumista että valtiontalouden kivijalkoja.
Marginaaliverotus autokaupassa
Marginaaliverotus on käytettyjen autojen arvonlisäveromenettely, jossa vero maksetaan vain autoliikkeen myyntikatteesta eikä koko myyntihinnasta. Suomen yleinen ALV on 25,5 %. Sanasto ja 40 000 euron esimerkit avaavat, mitä erot tarkoittavat.
Sähköautojen hankkimisen motiivit ja tulonsiirrot Suomessa
Sähköautojen hankkimisen motiivit Suomessa esitetään julkisessa keskustelussa ensisijaisesti ilmastoperusteisina. Autoverovapaus, hankintatuet ja verotukselliset edut on sidottu liikenteen päästövähennystavoitteisiin ja hiilineutraaliustiekarttoihin.
Yksityinen yhdistys käyttää viranomaisvaltaa Suomessa
Suomessa ajoneuvojen katsastus on yksityisille annettu julkinen hallintotehtävä. Kun päätöksentekoa ohjataan ennakoivasti yksityisen yhdistyksen ja sen asiantuntijoiden tulkintalinjojen kautta, syntyy järjestelmätason kysymys julkisen vallan käytöstä ja oikeusvaltioperiaatteesta.
Räikkä. Vertauskuva Suomen julkisen sektorin paisumisesta maailman suurimmaksi.
Artikkeli perustuu Otto Juotteen julkaisuun.
Mitä Intian ja EU:n vapaakauppasopimus tarkoittaa Suomelle
Monia ihmisiä huolettaa hiljaisesti toteutettava vapaa liikkuvuus, mitä se tarkoittaa työllisyydelle sekä yhteiskunnalle Suomessa.
Koska Suomeen tulee pörssivesi?
Miten välttämättömyydestä tehdään veron kaltainen hintamekanismi kuten sähköstä – ja miksi se on jo teknisesti mahdollista
Miksi Suomessa on pörssisähkö?
Miten Suomeen syntyi pörssisähkö ja mitkä tahot omistavat Suomalaisen sähköntuotannon.
Mikä on Psyop?
Katsaus Psyop operaatioiden rakenteisiin sekä tarkoituksiin ja miten Psyop malleja sovelletaan Suomessa koko ajan. Miten Suomen propaganda toimii.
Miksi Yhdysvalloissa suositellaan nyt eri ruoka-aineita kuin Suomessa?
Vastaus ei löydy vain ravintotieteestä. Se löytyy myös siitä, mihin suosituksia käytetään, kuka niitä toimeenpanee, ja millainen koneisto niiden ympärille on rakennettu.