Sisällysluettelo
Tausta ja ilmiön rajaus 2015–2025
Ajoneuvojen katsastus Suomessa perustuu markkinaehtoiseen palvelutuotantoon, mutta julkisoikeudelliseen päätöksentekoon. Katsastaja tekee ratkaisuja, joilla on välittömiä ja sitovia oikeusvaikutuksia ajoneuvon omistajalle, mutta toimii yksityisen yrityksen palveluksessa. Ajanjaksolla 2015–2025 katsastusmarkkina on laajentunut, toimijoiden määrä kasvanut ja viranomaisvalvonta painottunut yhä selvemmin jälkikäteiseen seurantaan.
Tässä rakenteessa Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry (YKL ry) on vakiinnuttanut asemansa koko toimialaa kattavana etujärjestönä. Yhdistys kouluttaa katsastajia, kokoaa toimialaa koskevaa tietoa ja tarjoaa teknistä neuvontaa erityisesti tilanteissa, joissa lainsäädäntö, EU-sääntely ja Traficomin määräykset edellyttävät tapauskohtaista tulkintaa.
Katsastus julkisena hallintotehtävänä
Traficom määrittelee katsastustoiminnan perustuslain 124 §:ssä tarkoitetuksi julkiseksi hallintotehtäväksi. Katsastuksen suorittaminen edellyttää viranomaisen myöntämää lupaa, ja toiminta on yksityiskohtaisesti normiohjattua. Katsastajan tekemä ratkaisu perustuu lakiin, Traficomin määräyksiin ja EU-sääntelyyn.
Tehtävän julkinen luonne ei muutu sen perusteella, että sen hoitaa osakeyhtiö. Ratkaisevaa on päätöksen oikeusvaikutus: hyväksyntä, hylkäys tai ajokielto sitovat kansalaista samalla tavoin kuin viranomaisen tekemä päätös.
Hallintopäätös ja virkavastuu katsastuksessa
Katsastaja toimii päätöksentekohetkellä virkavastuulla. Häneen sovelletaan hallintolain hyvän hallinnon periaatteita sekä rikosoikeudellista virkavastuuta. Päätöksen on oltava lainmukainen, puolueeton, yhdenvertainen ja jälkikäteen perusteltavissa.
Oikeusvaltion keskeinen periaate on, että julkisen vallan käyttö ja siitä seuraava vastuu ovat toisiinsa sidottuja. Vastuu ei voi siirtyä tosiasiallisesti taholle, jolla ei ole toimivaltaa eikä oikeudellista vastuuta päätöksen seurauksista.
Tosiasiallinen hallintovalta ja ennakoiva ohjaus
Julkisen vallan käyttö ei rajaudu muodolliseen päätöksentekoon. Oikeudellisessa tarkastelussa tunnistetaan tosiasiallinen hallintovalta, joka syntyy silloin, kun päätöksentekoa ohjataan ennakollisesti ilman laissa säädettyä toimivaltaperustaa.
Katsastustoiminnassa ilmiö ei rajaudu yksittäiseen neuvontatilanteeseen, vaan ilmenee päätöksenteon ennakoivassa muotoutumisessa. Katsastaja sovittaa ratkaisunsa oletettuun hyväksyttävään linjaan minimoidakseen valvontaan, selvityspyyntöihin tai liiketoimintaan kohdistuvat riskit. Näin ulkopuolinen tulkintalinja alkaa toimia tosiasiallisena normina.
Henkilöitynyt ohjausvalta toimialan rakenteellisena riskinä
Yhdistystasoinen tarkastelu ei yksin kuvaa vallankäytön tosiasiallista rakennetta. Käytännössä merkittävä osa katsastusalan tulkinnallisesta ohjauksesta keskittyy rajatulle joukolle teknisiä asiantuntijoita, joiden kannanotot leviävät nopeasti koko toimialalle.
Näiden asiantuntijoiden näkemyksistä voi muodostua vakiintuneita toimintamalleja ilman viranomaisasemaa, toimivaltasäännöstä tai virkavastuuta. Ongelma ei liity yksittäisten henkilöiden tarkoitusperiin, vaan rakenteeseen, jossa julkisen vallan käyttöä voidaan ohjata ilman vastaavaa vastuu- ja valvontajärjestelmää.
Katsastajan ristiriitainen asema ja vallan–vastuun epäsuhta
Katsastaja toimii samanaikaisesti yksityisen yrityksen työntekijänä ja virkamiehen asemassa julkista valtaa käyttävänä päätöksentekijänä. Tämä kaksoisrooli korostuu tilanteissa, joissa päätöksen sisältöön vaikuttaa ulkopuolinen taho.
Vallan ja vastuun ketju muodostuu epäsymmetriseksi: päätöksen tekee katsastaja, päätöksen sisältöä ohjaa ulkopuolinen tulkinta, mutta oikeudellinen vastuu jää yksin päätöksentekijälle. Ohjaava taho ei ole toimivaltainen eikä vastuussa, vaikka sen vaikutus päätökseen olisi tosiasiallinen.
Vertauskuvia muilta toimialoilta
Tilannetta voidaan verrata terveydenhuoltoon, jossa lääkäri tekee potilasta koskevan hoitopäätöksen virkavastuulla. Järjestely, jossa yksityisen yhdistyksen neuvontajärjestelmä määrittelisi epävirallisesti hyväksyttävät hoitokäytännöt, olisi oikeusturvan ja potilasturvallisuuden kannalta kestämätön, vaikka vastuu säilyisi muodollisesti lääkärillä.
Rakennusvalvonnassa rakennustarkastaja tekee lupapäätöksiä, jotka vaikuttavat merkittävästi yksityisen oikeuksiin. Jos alan etujärjestön asiantuntija määrittelisi epävirallisesti hyväksyttävät ratkaisut, kyse olisi tosiasiallisesta vallankäytöstä ilman toimivaltaa.
Verotuksessa vastaava järjestely, jossa yksityinen edunvalvontajärjestö ohjaisi verolain tulkintaa, horjuttaisi suoraan oikeusvaltioperiaatteita.
Katsastustoiminnassa oikeudellinen rakenne on vastaava. Päätösten arkinen luonne ei poista sitä, että kyse on julkisen vallan käytöstä, jonka tulee täyttää oikeusvaltiolle asetetut vaatimukset.
Viranomaismääräysten ja epävirallisen normiohjauksen rajapinta
Traficomin määräykset määrittävät katsastuksen arvosteluperusteet valtakunnallisesti. Yksityisen neuvonnan hyväksyttävyys määräytyy sen mukaan, tukeeko se määräysten yhdenmukaista soveltamista vai muodostuuko siitä rinnakkaista normiohjausta.
Oikeustapaukset ja oikeusvaltiokehys
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä on korostettu, että hallintopäätösten tulee perustua riippumattomaan ja lailliseen menettelyyn. Benthem v. Alankomaat -ratkaisussa kiinnitettiin huomiota päätöksenteon rakenteelliseen riippumattomuuteen oikeusturvan osatekijänä.
Kotimaisessa laillisuusvalvonnassa on johdonmukaisesti todettu, että julkisen hallintotehtävän antaminen yksityiselle ei saa heikentää perusoikeuksia, oikeusturvaa eikä hyvän hallinnon vaatimuksia käytännön toimeenpanossa.
Kilpailuvaikutukset ja SEUT 101–102
SEUT 101 kieltää yritysten yhteenliittymien päätökset ja yhdenmukaistetut menettelyt, joilla on kilpailua rajoittava vaikutus. Kun toimialajärjestön tulkintalinjat yhdenmukaistavat päätöksentekoa luvanvaraisella markkinalla, arvio kohdistuu menettelyn tosiasiallisiin vaikutuksiin.
SEUT 102:n näkökulmasta huomio kohdistuu tilanteisiin, joissa tiedon ja tulkintavallan keskittyminen voi sulkea markkinoilta tiettyjä toimintatapoja tai toimijoita.
Oikeusturva ja läpinäkyvyyden puute
Hallintopäätöksen kohteena oleva kansalainen näkee vain päätöksen lopputuloksen, ei ennakoivaa ohjausketjua, joka siihen on vaikuttanut. Epävirallinen ja dokumentoimaton ohjaus heikentää päätösten ennakoitavuutta ja jälkikäteistä arvioitavuutta.
Oikeusturva edellyttää, että päätöksen perusteet ovat jäljitettävissä lakiin ja viranomaismääräyksiin. Ennakoiva ohjaus, joka jää tämän ketjun ulkopuolelle, ei täytä tätä vaatimusta kaikilta osin.
Kokonaisarvio: järjestelmätason ristiriita oikeusvaltioperiaatteen kanssa
Oikeusvaltioperiaatteen kannalta ratkaisevaa on, että vallan käyttö ja vastuu ovat sidottuja toisiinsa. Järjestely, jossa virkamiehen asemassa toimivaa katsastajaa ohjataan ennakoivasti ulkopuolisten toimijoiden kautta ilman toimivaltaperustaa ja vastuuketjua, ei täytä kaikilta osin oikeusvaltion edellyttämää vallan ja vastuun sidonnaisuutta.
Lähdeluettelo:
– Katsastustoiminta — Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, 2021 — https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/katsastustoiminta
– Katsastusalan tilannekatsaus 2019 — Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, 2019 — https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Katsatusalan%20tilannekatsastus%202019.pdf
– Katsastusalan tilannekatsaus 2020 — Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, 2020 — https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Katsatusalan%20tilannekatsastus%202020.pdf
– Katsastusalan tilannekatsaus 2022 — Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, 2022 — https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Katsastusalan%20tilannekatsaus%202022.pdf
– Katsastusalan tilannekatsaus 2023 — Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, 2023 — https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/KatsastusalanTilannekatsaus_2023.pdf
– Ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen arvosteluperusteet (TRAFICOM/48302/03.04.03.00/2022) — Finlex / Traficom, 2022 — https://finlex.fi/fi/viranomaiset/maarayskokoelmat/traficom-tieliikenne/2022/48302
– Valviran menettely julkisen hallintotehtävän antamisessa yksityiselle (OKV/2850/10/2022) — Finlex / Oikeuskansleri, 2023 — https://finlex.fi/fi/viranomaiset/oikeuskansleri/2023/9399
– Case of Benthem v. the Netherlands (Application no. 8848/80) — European Court of Human Rights, 1985 — https://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-57436
– Treaty on the Functioning of the European Union, Articles 101–102 — EUR-Lex, 2016 — https://eur-lex.europa.eu/eli/treaty/tfeu_2016/oj
