Mitä Intian ja EU:n vapaakauppasopimus tarkoittaa Suomelle
Monia ihmisiä huolettaa hiljaisesti toteutettava vapaa liikkuvuus, mitä se tarkoittaa työllisyydelle sekä yhteiskunnalle Suomessa.
Viimeisimmät
Koska Suomeen tulee pörssivesi?
Miten välttämättömyydestä tehdään veron kaltainen hintamekanismi kuten sähköstä – ja miksi se on jo teknisesti mahdollista
Miksi Suomessa on pörssisähkö?
Miten Suomeen syntyi pörssisähkö ja mitkä tahot omistavat Suomalaisen sähköntuotannon.
Mikä on Psyop?
Katsaus Psyop operaatioiden rakenteisiin sekä tarkoituksiin ja miten Psyop malleja sovelletaan Suomessa koko ajan. Miten Suomen propaganda toimii.
Miksi Yhdysvalloissa suositellaan nyt eri ruoka-aineita kuin Suomessa?
Vastaus ei löydy vain ravintotieteestä. Se löytyy myös siitä, mihin suosituksia käytetään, kuka niitä toimeenpanee, ja millainen koneisto niiden ympärille on rakennettu.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 6: Huoltovarmuus ja ajoneuvokaluston rakenne
Analyysi siitä, miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaluston rakenteeseen huoltovarmuuden näkökulmasta. Tarkastellaan erityisesti 4x4 maastoautojen ja hyötyajoneuvojen määrää sekä saatavuutta kriisitilanteissa, vertaillen Suomen ja Ruotsin tilanteita viranomaislähteitä.
EU:n uusi tuotevastuudirektiivi ja sen vaikutukset Suomessa
EU:n uusi tuotevastuudirektiivi uudistaa tuotevastuun sääntelyn ja selkeyttää vastuuketjua. Suomessa muutos vaikuttaa erityisesti EU:n ulkopuoliseen maahantuontiin, käytettyjen tuotteiden ja ajoneuvojen kauppaan sekä pk-yritysten ja yksinyrittäjien vastuisiin.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 5: Liikenteen päästöt ja ilmastovaikutukset
Arvioimme, miten autoveron poisto vuonna 1995 olisi vaikuttanut liikenteen päästöihin ja ympäristöön vuoteen 2025 asti. Käsittelemme autokannan uusiutumisen vaikutusta hiilidioksidipäästöihin, uusiin teknologioihin (sähköautot, biopolttoaineet) ja Suomen ilmastotavoitteisiin EU-politiikan valossa.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 4: Liikenneturvallisuus ja autokannan uusiutuminen
Miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen liikenneturvallisuuteen ja autokannan uusiutumiseen vuoteen 2025 mennessä? Artikkeli käsittelee autojen keski-iän, turvallisuusteknologian ja onnettomuustilastojen kehitystä, tukeutuen Traficomin ja Onnettomuustietoinstituutin raportteihin.
Miten Suomi liitettiin euroon ilman kansanäänestystä – ja oliko päätös demokraattinen?
Suomi siirtyi euroon vuonna 1999 ilman kansanäänestystä. Päätös tehtiin eduskunnassa hallituksen tiedonannon pohjalta, vaikka kyse oli valuutasta, rahapolitiikasta ja kansallisesta päätösvallasta. EU-kansanäänestyksessä vuonna 1994 eurosta ei kysytty, eikä sen menettelyä avattu kansalaisille.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 3: Autokaupan, maahantuonnin ja huollon työllisyysvaikutukset
Miten autoveron poistaminen vuonna 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaupan, maahantuonnin, huoltoalan ja logistiikan työllisyyteen? Virallisten tilastojen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta analysoidaan autoveron rooli autoalan 50 000 työpaikassa vuosina 1995–2025.
Sota-ajan kuorma-autot Suomessa 1939–1944
Kuorma-autot olivat Suomen sotatalouden kriittinen perusrakenne vuosina 1939–1944. Erityisesti Henry Fordin mahdollistamat Ford M40 "Hävittäjä" -kuorma-autojen massatoimitukset paransivat huoltovarmuutta, standardoivat huoltoa ja pienensivät logistista epäonnistumisriskiä ratkaisevina vuosina.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 2: Käytettyjen autojen tuonti, marginaaliverotus ja arvonlisäverokertymä
Miten käytettyjen autojen tuonti EU-alueelta ja marginaaliverotus vaikuttivat Suomen arvonlisäverotuottoihin vuosina 1995–2025? Tarkastelu käy läpi autoveron poistamisskenaarion vaikutukset ALV-kertymään ja veronkierron ilmiöihin viranomaisraporttien pohjalta.
Julkinen sektori - kuinka sosiaaliturvasta rakennettiin näennäinen työmarkkina
Julkisen sektorin virkamiesten työnkuviin on hivutettu yksityisen sektorin ilmiöt, kuitenkaan tunnustamatta pohjaa, miten nämä ilmiöt ovat yksityiselle sektorille tulleet. Verohallinnonkin ja muun julkisen sektorin käsitys verotettavasta on "Asiakas", vailla minkäänlaista valinnanvapautta.
Julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautot Suomessa 2020–2027
EU:n ja Suomen sääntely ohjaa julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautohankinnat nollapäästöisiksi. Vuosina 2026–2027 vaatimukset kiristyvät ratkaisevasti, ja niiden todelliset kustannusvaikutukset määräytyvät kuntakohtaisten päätösten perusteella. Lue mitä velvoitteet merkitsevät veronmaksajille.
Sähköajoneuvojen akkutulipalot Suomessa 2015–2025 - Osa 1: Tapausanalyysit – Vakavimmat palot ja niiden seuraukset
Vuosina 2015–2025 tapahtuneet kevyiden sähköajoneuvojen akkutulipalot paljastavat kehityskulun, jossa litiumioniakkujen turvallisuus, valvonta ja käyttöympäristö ovat jääneet teknologisen kehityksen varjoon. Analysoimme yhdeksän vakavinta paloa paikkakunnittain, syttymissyitä ja korvausvastuita.