Arvioimme, miten autoveron poisto vuonna 1995 olisi vaikuttanut liikenteen päästöihin ja ympäristöön vuoteen 2025 asti. Käsittelemme autokannan uusiutumisen vaikutusta hiilidioksidipäästöihin, uusiin teknologioihin (sähköautot, biopolttoaineet) ja Suomen ilmastotavoitteisiin EU-politiikan valossa.
Miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen liikenneturvallisuuteen ja autokannan uusiutumiseen vuoteen 2025 mennessä? Artikkeli käsittelee autojen keski-iän, turvallisuusteknologian ja onnettomuustilastojen kehitystä, tukeutuen Traficomin ja Onnettomuustietoinstituutin raportteihin.
Suomi siirtyi euroon vuonna 1999 ilman kansanäänestystä. Päätös tehtiin eduskunnassa hallituksen tiedonannon pohjalta, vaikka kyse oli valuutasta, rahapolitiikasta ja kansallisesta päätösvallasta. EU-kansanäänestyksessä vuonna 1994 eurosta ei kysytty, eikä sen menettelyä avattu kansalaisille.
Miten autoveron poistaminen vuonna 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaupan, maahantuonnin, huoltoalan ja logistiikan työllisyyteen? Virallisten tilastojen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta analysoidaan autoveron rooli autoalan 50 000 työpaikassa vuosina 1995–2025.
Kuorma-autot olivat Suomen sotatalouden kriittinen perusrakenne vuosina 1939–1944. Erityisesti Henry Fordin mahdollistamat Ford M40 "Hävittäjä" -kuorma-autojen massatoimitukset paransivat huoltovarmuutta, standardoivat huoltoa ja pienensivät logistista epäonnistumisriskiä ratkaisevina vuosina.
Miten käytettyjen autojen tuonti EU-alueelta ja marginaaliverotus vaikuttivat Suomen arvonlisäverotuottoihin vuosina 1995–2025? Tarkastelu käy läpi autoveron poistamisskenaarion vaikutukset ALV-kertymään ja veronkierron ilmiöihin viranomaisraporttien pohjalta.
Julkisen sektorin virkamiesten työnkuviin on hivutettu yksityisen sektorin ilmiöt, kuitenkaan tunnustamatta pohjaa, miten nämä ilmiöt ovat yksityiselle sektorille tulleet. Verohallinnonkin ja muun julkisen sektorin käsitys verotettavasta on "Asiakas", vailla minkäänlaista valinnanvapautta.
EU:n ja Suomen sääntely ohjaa julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautohankinnat nollapäästöisiksi. Vuosina 2026–2027 vaatimukset kiristyvät ratkaisevasti, ja niiden todelliset kustannusvaikutukset määräytyvät kuntakohtaisten päätösten perusteella. Lue mitä velvoitteet merkitsevät veronmaksajille.
Vuosina 2015–2025 tapahtuneet kevyiden sähköajoneuvojen akkutulipalot paljastavat kehityskulun, jossa litiumioniakkujen turvallisuus, valvonta ja käyttöympäristö ovat jääneet teknologisen kehityksen varjoon. Analysoimme yhdeksän vakavinta paloa paikkakunnittain, syttymissyitä ja korvausvastuita.
Miten valtion verokertymä olisi kehittynyt, jos Suomi olisi poistanut autoveron Ruotsin tavoin 1995? Artikkeli analysoi autoveron, arvonlisäveron ja muiden autoilun verojen kertymiä vuosina 1995–2025 viranomaisten tilastojen valossa.
Miten julkiset menot paisuvat, miksi järjestelmä jäykistyy – ja mitä tehostaminen oikeasti voisi tarkoittaa
EU:n nollapäästödirektiivi uhkaa syrjäyttää toimivat ratkaisut kuten biodieselin ja bioetanolin. Artikkeli tarkastelee sääntelyn vaikutuksia suomalaiseen yritysliikenteeseen, erityisesti yksinyrittäjien näkökulmasta.
EU ja Neuvostoliitto – missä menettelyt ja rakenteet muistuttavat toisiaan ja missä määrin on kyse vaikkapa liioitellusta populismista.
Suomessa on laajojen ongelmien myötä aloitettu järjestelmällinen narratiivi, jossa kritiikin esittäjää ohjataan Venäjän eduksi toimivaksi.
Läpikäynti valtion pakkokeinoista, viranomaisten harkintavallasta ja omistusoikeuden loppuun asti viedystä hauraudesta
Oletko NPC? Haluatko olla? Haluatko olla jotain muuta?
