Alkuun (ja loppuun) pyydämme sinua tekemään nopean mafiatestin:

• Saako veron maksaja vastinetta?
• Onko väkivallalle selvä oikeusjärjestys?
• Ovatko sopimukset ja hankinnat avoimia?
• Ostetaanko valtaa tai ääniä?
• Onko valtion ”apu” pysyvä ja kaikille, ei poliittista?
• Onko valvonta riippumatonta eikä ostettavissa?

Jos vastaukset eivät ole päivänselviä, voi nähdä, että valtio lähestyy mafian toimintamallia.

Mitä valtio tekee – kivijalat

1. Sisäinen järjestys ja turvallisuus. Poliisi, tuomioistuimet ja rangaistukset korvaavat yksityisen koston ja pitävät yhteisen rauhan.
2. Ulkoinen puolustus. Armeija, rajojen vartiointi ja neuvottelut muiden kanssa suojaavat aluetta ja väestöä.
3. Verot ja varojen keruu. Kyky kerätä veroja on valtion olemassaolon käytännön testi.
4. Yhteiset rakenteet. Tiet, sillat, satamat — nykyisin myös sähkö-, vesi- ja tietoverkot.
5. Hyvinvointipalvelut. Opetus, terveydenhoito ja turvaverkot vakauttavat yhteiskuntaa.
6. Yhteinen minäkuva. Liput, laulut, historia ja muut merkit sitovat ihmiset samaan päätöksentekoon.

Mafia valtion varjona

Mafia on kuin varjovaltio. Sillä on oma verotus (suojeluraha), oma riitojen ratkaisu (välimiehet ja väkivallan uhka) ja oma järjestyksenpito (miesten joukko, joka panee säännöt täytäntöön). Mafia toimii piilossa siksi, että valtio torjuu kilpailijan omalla alueellaan. Ajatus on sama kuin toteamuksessa: valtion sodankäynti ja valtakoneiston rakentaminen muistuttavat järjestelmällistä kiristystä – valtion ”suojelu” on vain laillistettu muoto samasta logiikasta.

Kilpailu oikeutuksesta

• Valtio perustelee valtansa laeilla, opetuksella ja yhteisellä kertomuksella sekä palveluilla.
• Mafia ansaitsee paikkansa tuloksilla: se tarjoaa nopean ”oikeuden” ja suojan silloin, kun valtio on heikko.

Siellä missä valtio horjuu, mafia täyttää tyhjän tilan.

Mafia maailmanlaajuisena toimijana ja sijoittajana

Nykyajan mafioilla on rajat ylittäviä rahavirtoja ja toimintaketjuja. Ne;

• käyttävät veroparatiiseja, monimutkaisia yhtiörakenteita ja välikäsiä,
• sijoittavat myös pörssissä oleviin yhtiöihin ja kierrättävät varoja laillisen talouden kautta,
• ujuttautuvat laillisiin toimialoihin (rakentaminen, kuljetus ja varastointi, jäte, energia, kiinteistöt, rahoitus).

Euroopan rikostorjuntaviranomaisen mukaan suurin osa rikollisryhmistä tukeutuu laillisiin yhtiöihin. Toisin sanoen, rikollinen raha elää yritysmaailmassa.

Näytteitä yritysmaailmasta (sijoitukset ja omistukset):

• Japani. Yakuzaan kytkeytyneet ”yhtiökokousmiehet” ostivat osakkeita, pääsivät kokouksiin ja kiristivät suuria yhtiöitä. 1990-luvulla paljastukset kaatoivat johtoa ja toivat ratsioita. Tämä on esimerkki siitä, miten rikollinen omistus ja yhtiön ohjaus voivat kietoutua yhteen.
• Italia, uusiutuva energia. ”Tuulivoimakuningas” Vito Nicastrin varoja takavarikoitiin hänen väitettyjen Cosa Nostra -kytköstensä vuoksi. Tapaus näyttää, miten vihreä murros voi muuttua rahanpesun ja tukien metsästyksen alustaksi, jos valvonta pettää.
• Campania, ”tulien maa”. Camorra kytki jätehuollon julkisiin sopimuksiin. Myrkkyjätettä haudattiin ja poltettiin vuosia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi myöhemmin Italian rikkoneen oikeutta elämään. Kun valtio ei suojele terveyttä, se menettää pohjan verottamiseltaan.
• Expo Milano 2015. ’Ndrangheta pääsi kilpailutuksiin ja alihankintaan. Suuri julkinen hanke avasi portin lailliseen rahaan.

Yhteenveto: mafia toimii sijoittajana ja toisinaan jopa yritysten synnyttäjänä. Malli toistuu: peiteyhtiö + välikäsi + kilpailutukset + rahanpesu.

Milloin valtio alkaa muistuttaa mafiaa?

Alla paljon vertauksia ja tapahtumia. Ensin rakenne, sitten tapaus.

A. Suojeluraha vs. vero ilman vastinetta

• Rakenne: Mafia perii suojelurahan; valtio perii veron. Jos valtio ei anna vastinetta (turvaa, terveyttä, ympäristön suojaa), vero muistuttaa kiristystä.
• Tapaus: Campaniassa myrkkyjä haudattiin ja poltettiin vuosia viranomaisten tietäessä. Kun suoja puuttui, valtio alkoi muistuttaa suojelurahaa perivää valtaa.

B. ”Katto” markkinoilla vs. luvan myynti

• Rakenne: Mafian ”katto” tarkoittaa suojaa ja oikeutta toimia; valtion lupia voidaan kaupata suhteilla.
• Tapaus: 1990-luvun Venäjällä suojaverkko (kryša) kuvasi järjestelmää, jossa poliisit, virkamiehet ja joukot tarjosivat maksusta ”suojaa” yrityksille. Oikeusvarmuus korvattiin ostettavalla suojalla.

C. Oikeus vs. nopea väkivallan hallinta

• Rakenne: Mafia ratkaisee kiistat nopeasti, vaikka väkivalloin. Kun valtio ohittaa oikeusprosessin ja tekee samoin, se toimii mafian tavoin.
• Tapaus: Filippiinien huumesodan aikana laajasti kuvatut laittomat surmat romuttivat oikeusturvaa. Valtio toimi nopean pelon varassa, ei lain mukaan.

D. Hyväntekijä vs. rinnakkaisvalta

• Rakenne: Mafia jakaa ruokaa, korjaa teitä ja tukee kouluja — hyötyjä suojelua vastaan. Kun valtio hidastelee, rinnakkaisvalta täyttää roolin.
• Tapaukset:
  • Meksiko, pandemia. Kartellit jakoivat apu­paketteja ja vahvistivat asemaansa ihmisten silmissä.
  • Kobe 1995. Yamaguchi-gumi toi maanjäristyksen jälkeen avun nopeammin kuin viranomaiset — hetki, jolloin mafia näytti valtiolta.

E. Hankinnat ja rakennustyöt vs. sisäpiirin kaappaus

• Rakenne: Mafia ”kaappaa” urakat; valtio kilpailuttaa. Jos kilpailutus kaapataan, valtio alkaa muistuttaa ketjutettua kiristystä.
• Tapaukset:
  • Expo Milano 2015. ’Ndranghetan pääsy sopimuksiin.
  • Rooma, ”Mafia Capitale”. Korruptiorinki ohjasi kaupungin sopimuksia: julkinen valta ulkoistui klienteille.

F. Omistus pörssissä vs. kiristyksen väline

• Rakenne: Mafian omistus osakkeissa antaa äänen ja painostuskeinon. Jos valtio ummistaa silmänsä, kiristys naamioituu omistukseksi.
• Tapaus: Japanissa lukuisat yhtiöt maksoivat ”kokousmiehille” rauhallisista kokouksista. Laillinen omistus + uhka = yhtiön ohjauksen kaappaus.

G. Järjestyksenpito vs. rinnakkaispoliisi

• Rakenne: Mafia partioi ja rankaisee. Jos valtion väkivalta mielivaltaistuu tai yksityistyy, raja hämärtyy.
• Tapaus: Rio de Janeirossa entisistä poliiseista kasvaneet aseistetut ryhmät verottavat asukkaita ja hallitsevat markkinoita. Varjovaltio syntyi poliisin rinnalle.

H. Luonnonvarat vs. asevoimien turvaama ryöstö

• Rakenne: Mafia kaappaa rahavirrat asein; valtio voi ajautua samaan, jos armeija tai poliisi ottaa tuotannon haltuunsa.
• Tapaus: Zimbabwessa armeija hallitsi Marangen timantteja, rikkoi oikeuksia ja hyötyi kaupoista. Valtio toimi portinvartijana kuin mafia.

I. Rahaverkot vs. rajat ylittävä varjopankki

• Rakenne: Mafia pyörittää maiden rajat ylittäviä rahaketjuja ja yhtiöitä. Kun valtio epäsuorasti mahdollistaa nämä (aukot, valvonnan näennäisyys), se toimii suojakilpenä laajassa mitassa.
• Näyttö: Euroopan rikostorjuntaviranomainen kuvaa laillisten yhtiöiden olevan perusväline rikollisessa taloudessa (asuminen, kauppa, rahoitus, energia).

Valtio ja mafia rinnakkain (tiivistys)

Voit vierittää taulukkoa oikealle/vasemmalle nähdäksesi tiedot

Miksi suuret mafiajärjestöt muistuttavat yhä useammin valtioita

1. Mittakaava. Toiminta yli rajojen: huumeet, jäte, logistiikka, rahoitus.
2. Laitostuminen. Peiteyhtiöt, näennäinen sääntöjen noudattaminen, osakeomistukset.
3. Sosiaalinen oikeutus. Kriisiapu (Meksiko, Japani), omat ”palvelut”.
4. Julkisen vallan kaappaus. Hankinnat, virkanimitykset, Rooman korruptiorinki.

Yhteenveto

Valtio ja mafia ovat samaa ilmiötä eri asuissa: järjestetty väkivallan ja suojan hallinta. Ero on oikeutuksessa, näkyvyydessä ja menettelyissä. Kun valtio

• ei anna verolle vastinetta,
• ohittaa oikeusprosessin,
• myy lupia suhteilla,
• tai avautuu järjestelmälliselle kaappaukselle,

se alkaa toimia kuin mafia – mutta suuremmassa mittakaavassa ja laillisuuden suojassa.

Nopea testi uudelleen:

• Saako veron maksaja vastinetta?
• Onko väkivallalle selvä oikeusjärjestys?
• Ovatko sopimukset ja hankinnat avoimia?
• Ostetaanko valtaa tai ääniä.
• Onko valtion ”apu” pysyvä ja kaikille, ei poliittista?
• Onko valvonta riippumatonta eikä ostettavissa?

Jos vastaukset alkavat jutun jälkeen todella lipsua, raja mafian toimintatapaan on jo ylitetty.

Mistä sana ”mafia” on peräisin?

• Sisilialainen lähtökohta. 1800-luvulla sana liitettiin Sisiliaan ja merkitykseen ”ylpeys, uho, peloton käytös”. Varhaisissa sanakirjoissa (1868–1873) sana kytkettiin juuri tällaiseen asenteeseen, ei vielä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
• Mahdolliset juuret. Eri selityksiä on useita (mm. arabian kielen vaikutus Sisiliassa), mutta yksimielisyyttä ei ole. Etymologia-sanakirjat kuvaavat alkuperän epävarmaksi.
• Ensimmäinen laaja julkisuus. Sana levisi koko Italiaan 1860-luvulla näytelmän I mafiusi di la Vicaria myötä. Näytelmä teki sanasta arkipuhetta, ennen kuin tutkijat tai viranomaiset määrittelivät sitä täsmällisemmin.

Yhteenveto: Sana syntyi Sisilian puhekulttuurissa (”kovuus, röyhkeys, maine”) ja vasta myöhemmin siitä tuli rikollisjärjestön nimi.

Miten sana jalostui nykymerkitykseksi?

• Paikallisesta verkostosta nimetyksi järjestöksi. Italian yhdistymisen (1860-luvulta) jälkeen Sisiliassa syntyneet suojeluun ja väkivallan hallintaan perustuvat verkostot alettiin nimittää mafiaksi; pian vakiintui nimi Cosa Nostra (”meidän asiamme”).
• Yhdysvallat: Laajentuminen ja viranomaiskäyttö. 1957 Apalachinin kokouksen paljastuminen ja 1960-luvun liittovaltion toiminta tekivät italialais-amerikkalaisesta mafiajärjestöstä koko maan kattavan uhan viranomaisten silmissä. Yhdysvaltain keskusrikospoliisi otti 1960-luvulla käyttöön nimen La Cosa Nostra.
• Yleisnimitys muualla. 1900-luvulta lähtien ”mafia” laajeni yleissanaksi kaikesta järjestäytyneestä rikollisuudesta (”venäläinen mafia” jne.), vaikka ryhmien omat nimet ja rakenteet poikkeavat paljon.

Yhteenveto: Sana liukui asenteesta järjestön nimeksi, ja siitä edelleen yleissanaksi monenlaisille rikollisverkostoille.

Ketkä käyttävät 'mafia' sanaa mielipiteiden muokkaukseen, propagandaan – ja miten?

A. Viranomaiset ja poliittinen johto

• Vahvan otteen perustelu. Hallitukset ovat kuvailleet ”mafiaa” uhkana, joka oikeuttaa poikkeuksellisen kovat otteet. Esimerkiksi Italian 1920–30-luvuilla valtaa keskitettiin ja ”mafian kitkeminen” nostettiin syyksi koville toimille Sisiliassa.
• Yhdysvalloissa ”mafia” toimi sateenvarjoterminä, jolla koottiin tuki liittovaltion laajoille toimivaltuuksille rikollisuutta vastaan 1960-luvulta alkaen.

Tarkoitus: luoda kuva rajat ylittävästä, vakavasta uhasta → helpompi saada lait, rahat ja kansan tuki kovemmille toimille.

B. Media

• Yksinkertaistava leima. Sana ”mafia” on helppo otsikko, joka myy ja jonka kaikki ”tunnistavat”. Se tekee monimutkaisesta ilmiöstä tarinan hyvästä ja pahasta – joskus liikaakin, jolloin paikalliset erot ja syyt häviävät (esim. ”venäläinen mafia” kattoterminä hyvin erilaisille ryhmille).

Tarkoitus: selkeys ja kiinnostavuus → mutta riskinä yleistys, jossa kaikki sulautuu samaan muottiin.

C. Valtiokriitikot ja tutkijat

• ”Mafiavaltio”-mielikuva. Kun valtio toimii pelolla, suojelua myyden ja vastustajia kurittaen, sitä kuvataan ”mafiavaltioksi”. Tällä pyritään näyttämään, että valtakoneiston menettely muistuttaa rikollisorganisaation logiikkaa.

Tarkoitus: herättää varoitus: valtio on lipsumassa samalle tielle kuin ne, joita sen pitäisi torjua.

D. Kansalaisliikkeet

• Nimen käyttö vastarinnan koontiin. Sisilialainen Addiopizzo (”ei suojelurahalle”) tekee näkyväksi sen, miten yleistä suojelurahan perintä on – ja antaa yrittäjille ja asukkaille yhteisen rintaman kieltäytyä maksamasta. Sana ”mafia” on tässä yhdistävä tunnus, jota vastaan toimitaan.

Tarkoitus: minäkin voin kieltäytyä → syntyy joukko, joka murtaa hiljaisuuden.

Miten merkitys jatkaa muuttumistaan?

• Instituutiosta mielikuvaksi. Sana alkoi paikallisesta asenteesta, siirtyi Sisilian järjestöön, levisi Yhdysvaltoihin ja laajeni yleissanaksi. Nyt siitä on tullut myös kuvaava lyömäase: sillä viitataan valtaan, joka verottaa ilman vastinetta, käyttää pelkoa ja ostaa lojaaliutta.
• Sanan voima on yksinkertaisuudessa. Sillä voi kuvata sekä todellisia ryhmiä että valtaan juurtuneita toimintatapoja – ja juuri siksi sitä käytetään laajasti vaikuttamisessa.

Lähteet

Yleiset teoriat ja valtiota koskevat lähteet

• Charles Tilly: War Making and State Making as Organized Crime (1985).
• Max Weber: Politics as a Vocation – valtion määritelmä väkivallan monopolina.

Mafian historia ja sanan alkuperä

• Diego Gambetta: The Sicilian Mafia – The Business of Private Protection (1993).
• Salvatore Lupo: History of the Mafia (2009).
• Attilio Barbina (toim.): 1800-luvun sanakirjat ja etymologiat, joissa sana ”mafia” määriteltiin ylpeydeksi, uhoksi ja pelottomuudeksi.
• Näytelmä I mafiusi di la Vicaria (1863) – ensimmäinen laaja julkinen käyttö sanalle ”mafia”.
• Yhdysvaltain kongressin kuulemiset ja FBI:n 1960-luvun aineisto (”La Cosa Nostra” -termi).

Mafian ja valtion vertailu

• Federico Varese: Mafias on the Move (2011).
• Letizia Paoli: Mafia Brotherhoods (2003).
• Diego Gambetta: analyysi mafian ”suojelutuotteesta” ja sen hinnasta.
• EUROPOL: Serious and Organised Crime Threat Assessment (SOCTA 2021) ja Financial and Economic Crime in the EU (2023) – kuvaus laillisten yhtiöiden roolista rikollisuudessa.

Tapausesimerkit ja vertaukset

• Sisilia ja Camorra: tutkimukset Campanian ”Terra dei fuochi” -skandaalista ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu Italian valtiota vastaan.
• Italia, uusiutuva energia: poliisin ja talousrikostutkijoiden raportit Vito Nicastrin varojen takavarikosta.
• Expo Milano 2015: Italian viranomaisten ja median raportit ’Ndranghetan alihankintaketjujen kaappauksesta.
• Rooma, Mafia Capitale: oikeudenkäyntipöytäkirjat ja tutkijat Vannucci & Bianchini: Mafia Capitale: corruzione e potere a Roma.
• Japani, sōkaiya: poliisiraportit ja uutisjutut 1990-luvun Nomura-skandaaleista.
• Latinalainen Amerikka: tutkimukset Meksikon kartellien avustustoimista (mm. Brookings-instituutin analyysit).
• Filippiinit: YK:n ihmisoikeusneuvoston ja Human Rights Watchin raportit huumesodan laittomista surmista.
• Brasilia, militiat: tutkimusartikkelit Rio de Janeiron rinnakkaisista valtarakenteista.
• Zimbabwe, Marangen timantit: Human Rights Watchin raportti ihmisoikeusloukkauksista ja armeijan osuudesta.

Propagandan ja termin käytön tutkimus

• John Dickie: Cosa Nostra (2004) – kuvaus termin leviämisestä ja poliittisesta käytöstä.
• Umberto Santino: analyysit siitä, miten ”mafia” on käytetty sekä vallan että vastarinnan sanana.
• Tutkimukset Addiopizzo-liikkeestä ja sen tavasta käyttää mafia-sanaa yhdistävänä tunnuksena.
• Poliittinen historia: Italian fasismin ajan retoriikka ”mafian kitkemisestä” vallan keskittämisen oikeutuksena.