Suomen Kansa - Talous käsittelee Kotimaan taloutta ja sen liitännäisiä. Keskitymme niin yleisempiin linjoihin kuin yksittäisin esimerkkeihin.
Syksyllä 1944 Suomi sitoutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Välirauhansopimus määräsi summaksi 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuoden 1938 hintatasossa. Korvaukset maksettiin tavaroina – laivoina, vetureina, koneina ja metallituotteina – ja toimitukset jatkuivat syksyyn 1952 saakka.
Monia ihmisiä huolettaa hiljaisesti toteutettava vapaa liikkuvuus, mitä se tarkoittaa työllisyydelle sekä yhteiskunnalle Suomessa.
Suomi siirtyi euroon vuonna 1999 ilman kansanäänestystä. Päätös tehtiin eduskunnassa hallituksen tiedonannon pohjalta, vaikka kyse oli valuutasta, rahapolitiikasta ja kansallisesta päätösvallasta. EU-kansanäänestyksessä vuonna 1994 eurosta ei kysytty, eikä sen menettelyä avattu kansalaisille.
EU:n ja Suomen sääntely ohjaa julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautohankinnat nollapäästöisiksi. Vuosina 2026–2027 vaatimukset kiristyvät ratkaisevasti, ja niiden todelliset kustannusvaikutukset määräytyvät kuntakohtaisten päätösten perusteella. Lue mitä velvoitteet merkitsevät veronmaksajille.
Miten julkiset menot paisuvat, miksi järjestelmä jäykistyy – ja mitä tehostaminen oikeasti voisi tarkoittaa
EU:n nollapäästödirektiivi uhkaa syrjäyttää toimivat ratkaisut kuten biodieselin ja bioetanolin. Artikkeli tarkastelee sääntelyn vaikutuksia suomalaiseen yritysliikenteeseen, erityisesti yksinyrittäjien näkökulmasta.
Artikkelissa tarkastellaan verovaroin rahoitettujen tutkimusten taustaa, säädöksiä, vaikutuksia ja ristiriitoja. Käsiteltäviä aihealueita ovat sukupuolentutkimus, ympäristötutkimus ja teknologiatutkimukset verorahoituksen näkökulmasta.
Ubi bene, ibi patria — Missä on hyvä olla, siellä on kotimaa.
Vertailimme eri maiden käytäntöjä kryptovaluuttojen verotuksen suhteen
Suurin osa median toimijoista on puhtaasti osakeyhtiöitä, joiden lakisääteinenkin tarkoitus on tuottaa voittoa.
Suomessa perustuslaki ja kansainväliset sopimukset lupaavat vahvan omaisuudensuojan. Todellisuus on toisenlainen, Suomi on erittäin vaarallinen maa yrittäjälle sekä sijoittajalle.
Omistus vs. vuokra – 20 vuoden totuuden hetki Helsingissä. Ylivoimaisesti suurin menoerä omistusasumisessa on verotus, jota maksat jo verotetusta tulosta ja otat lainaa verojen maksua varten.
Käsittelemme teoreettisia malleja, milloin Suomella ei olisi enää varaa maksaa virkamiehille palkkoja. Tarkastelemme myös hetkiä, milloin maailmassa on näin todella käynyt aiemmin.
Usein kerrotaan, että Suomi ottaa lisää velkaa. Mutta miten ja mistä Suomi tätä velkaa ottaa ja kuka siitä päättää saako Suomi velkaa ja minkä verran?
Vertailimme eri maiden verotusta ja julkaisemme loppulaskelman. Tämä on arvio ja muuttuu aina yksilökohtaisesti, joskaan ei paljoa.
Yhdysvaltojen talous määrittää pitkälti koko läntisen maailman taloutta, joten on syytä huomioida mitä Yhdysvaltojen suurpankeissa tapahtuu. Tilanne on hyvin samankaltainen kuin vuodet 2007-2010.
