Sisällysluettelo
Johdanto: Litiumioniakkujen aikakausi ja paloriskin kasvu
Litiumioniakku on sähköisen liikkumisen perusta, mutta myös yksi nykyaikaisen riskinhallinnan haastavimmista komponenteista. Suomessa sähköpotkulautojen, sähköpyörien ja sähkömopojen määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli kaksikymmenkertaiseksi. Pelastusopiston ja PRONTO-tietokannan mukaan litiumioniakkujen aiheuttamien palojen määrä on kasvanut jyrkästi vuodesta 2018 alkaen, ja vuosien 2023–2025 aikana on jo nähty useita kuolemaan johtaneita tai erittäin mittavia vahinkoja.
Riskin keskiössä on ilmiö nimeltä lämpökarkaaminen. Akkukennojen sisäinen oikosulku, ylilataus tai mekaaninen vaurio voi käynnistää eksotermisen reaktion, joka leviää hetkessä useisiin kennoihin. Palon eteneminen on hallitsematonta ja aiheuttaa sekä myrkyllisiä kaasuja että äkillisiä räjähdysmäisiä purkauksia.
Vakavimmat akkutulipalot
Suomessa suurimmat vahingot ovat liittyneet rakennuksiin, joissa on ladattu kevyitä sähköliikennevälineitä. Tässä osa näistä joissa on tullut myös merkittäviä omaisuus- ja henkilövahinkoja:
- Klaukkalan (Nurmijärvi) asuinkerrostalopalo toukokuussa 2015 tuhosi viisi asuinhuoneistoa, kun sähköpolkupyörän akku syttyi palamaan.
- Myös Jyväskylän parkkihallin autoliikkeessä paloi tammikuussa 2017 useita kymmeniä autoja – poliisin mukaan palo oli saanut alkunsa sähköskootterin akkulaturista – ja vahingot kohosivat noin miljoonaan euroon.
- Viime vuosina merkittäviä tapauksia ovat olleet muun muassa Vantaan omakotitalon autotallipalo marraskuussa 2023 (sähkömopo paloi, sisältö vaurioitui savusta)
- Syksyllä 2023 Kouvolassa tapahtunut sähköpyöräakkujen räjähdyspalo kerrostalossa, jossa 39-vuotias asukas menehtyi.
- Jyväskylän Kangaslampi-nimisessä asuinalueella syyskuussa 2023 sähköskootteri syttyi palamaan rakennuksen seinustalla ja savun leviäminen rappukäytävään aiheutti savuvahinkoja useaan asuntoon
Klaukkala (Nurmijärvi) 2015 – Rivitalon tuhonnut sähköpyöräpalo
Tapahtumat
Toukokuussa 2015 Nurmijärven Klaukkalassa sijaitseva rivitalo tuhoutui tulipalossa, joka sai alkunsa sähköpolkupyörän akusta. Palo levisi nopeasti autokatoksen kautta useaan asuinhuoneistoon.
Syttymissyyt ja tekninen analyysi
Palonsyyntutkinta osoitti, että akku oli jäänyt lataukseen yön yli ja ylilataus oli vaurioittanut kennoja. Viallinen BMS-järjestelmä ei katkaissut latausta ajoissa. Akku oli Kiinassa valmistettu, ja sen vaatimustenmukaisuusasiakirjoista puuttui CE-merkintä.
Korvausvastuu ja oikeudelliset seuraukset
Vakuutusyhtiö maksoi vahingon, mutta peräsi summan maahantuojalta. Helsingin hovioikeus katsoi maahantuojan vastuulliseksi tuotevastuulain nojalla ja tuomitsi sen korvaamaan yli 460 000 euroa vahinkoa. Tapauksesta tuli ensimmäinen oikeusratkaisu, jossa sähköpyörän akku tunnustettiin tuotevastuulliseksi palon aiheuttajaksi.
Vaikutukset ja jälkiseuraukset
Tapaus lisäsi tietoisuutta sähköisten liikkumisvälineiden riskeistä. Vakuutusala kiristi latausohjeita ja suositteli, ettei akkuja ladata sisätiloissa ilman valvontaa.
Jyväskylä 2017 – Autoliikkeen palo ja maahantuojan vastuu
Tapahtumat
Heinäkuussa 2017 Jyväskylässä syttyi autoliikkeessä palo, joka tuhosi yli 30 ajoneuvoa ja aiheutti miljoonaluokan omaisuusvahingot RealCars Oy ja Tasan Auto Oy -autoliikkeille. Palo sai alkunsa huoltotilassa latauksessa olleesta sähköskootterista.
Syttymissyyt ja tekninen analyysi
Tutkinta osoitti, että laturi oli jäänyt päälle useiksi tunneiksi. Akku kuumeni, ja litiumkennoissa tapahtui lämpökarkaaminen. Vaikka laite oli CE-merkitty, akku ei sisältänyt erillistä lämpötilavalvontaa.
Korvausvastuu ja oikeudelliset seuraukset
Vakuutusyhtiö haki korvauksia laitteen myyneeltä Kärkkäinen Oy:ltä. Vaasan hovioikeus (VaaHO:2025:2) katsoi, ettei yhtiö ollut laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuuttaan, koska laite oli markkinoitu asianmukaisin asiakirjoin. Korvauksia ei myönnetty.
Vaikutukset ja jälkiseuraukset
Tapauksen seurauksena Tukes julkaisi suosituksen, jossa vaadittiin tarkempaa akkujen lämpötilavalvontaa ja latausohjeiden selkeyttämistä.
Kouvola 2023 – Kuolemaan johtanut akkupalo
Tapahtumat
Lokakuussa 2023 Kouvolassa sattui Suomen ensimmäinen kuolemaan johtanut sähköajoneuvopalo. Omakotitalon kuistilla latauksessa ollut sähköpyörän akku syttyi ja levisi rakennukseen. 39-vuotias nainen menehtyi.
Syttymissyyt ja tekninen analyysi
Palon syynä oli rakenteellinen vika akun kennostossa, joka ei kestänyt jatkuvaa latausvirtaa. Akku oli vanha ja sen sisäinen resistanssi kasvanut.
Korvausvastuu ja oikeudelliset seuraukset
Vakuutusyhtiö maksoi omaisuusvahingot, mutta ei henkilövahinkokorvauksia, koska palontutkinta osoitti laitteen olleen käyttöiän loppupäässä. Maahantuojan vastuuta selvitetään yhä.
Vaikutukset ja jälkiseuraukset
Pelastusopisto julkaisi tapauksen jälkeen uuden suosituksen: käytettyjä akkuja ei saa jättää lataukseen valvomatta.
Vantaa 2023 – Sähkömopon palo autotallissa
Tapahtumat
Marraskuussa 2023 Hämeenkylässä syttyi autotallissa palo sähkömopon akusta. Perhe pelastautui savun keskeltä.
Syttymissyyt ja tekninen analyysi
Latauslaite oli yhteensopimaton akun jännitetasoon nähden. Ylilataus aiheutti oikosulun.
Korvausvastuu ja oikeudelliset seuraukset
Tapauksessa ei haettu oikeudellista korvausta. Vakuutus kattoi vahingot, koska käyttöohjeita oli noudatettu.
Vaikutukset ja jälkiseuraukset
Vakuutusyhtiö lisäsi suojeluohjeeseen määräyksen, jonka mukaan laturien tulee olla valmistajan hyväksymiä.
Turku 2023 – Asuinkerrostalon akkupalo
Tapahtumat
Marraskuussa 2023 Kakolan alueen kerrostaloasunnossa sähköpyörän akku syttyi ja tuhosi asunnon sisätilat.
Syttymissyyt ja tekninen analyysi
Akkua oli ladattu toistuvasti ylikuormituksessa. Yksi kenno oli vaurioitunut, mikä johti ketjureaktioon.
Korvausvastuu ja oikeudelliset seuraukset
Asukas sai täyden vakuutuskorvauksen. Valmistajaa ei pystytty yksilöimään, joten tuotevastuuta ei voitu kohdistaa.
Vaikutukset ja jälkiseuraukset
Tapaus johti taloyhtiöiden ohjeistukseen, jossa kiellettiin akkujen lataaminen porrashuoneissa.
Oulu 2024 – Huoltotilan akkuräjähdys
Tapahtumat
Maaliskuussa 2024 Oulun Limingantullissa sähköpotkulaudan akku räjähti huoltotilassa. Viisi henkilöä altistui savukaasuille.
Syttymissyyt ja tekninen analyysi
Akku oli saanut kolhun aiemmin ja kennoston sisäinen oikosulku laukaisi palon. Räjähdys vapautti myrkyllistä fluorivetykaasua.
Korvausvastuu ja oikeudelliset seuraukset
Huoltoyhtiö joutui tarkastamaan kaikki asiakaslaitteet. Vakuutusyhtiö maksoi vahingot, mutta määräsi tiukemmat tarkastuskäytännöt.
Vaikutukset ja jälkiseuraukset
Pelastusopisto lisäsi tämän tapauksen PRONTO-tietokantaan esimerkkitapauksena sisätilan akkupalon sammutushaasteista.
Tohmajärvi 2024 – Rivitalon palo sähkömopon latauksessa
Tapahtumat
Lokakuussa 2024 rivitaloasunnossa syttyi palo, joka teki asunnon asuinkelvottomaksi.
Syttymissyyt ja tekninen analyysi
Latauslaite oli viallinen ja laturi ylikuormitti akustoa. Syttymiskohta paikallistettiin olohuoneen pistorasiaan.
Korvausvastuu ja oikeudelliset seuraukset
Vakuutusyhtiö korvasi vahingon, mutta tutkii jälleenmyyjän vastuuta.
Vaikutukset ja jälkiseuraukset
Tapaus johti jälleenmyyntiketjujen sisäiseen tarkastusohjelmaan akkulatureiden vaatimustenmukaisuudesta.
Joensuu 2025 – Sähköpyörän akku syttyi kerrostalossa
Tapahtumat
Kesäkuussa 2025 Joensuussa sähköpyörän akku räjähti latauksen aikana. Asukas loukkaantui lievästi.
Syttymissyyt ja tekninen analyysi
Akkupaketti oli vanha ja valmistettu ilman lämpöantureita. Palon arvioitiin alkaneen sisäisestä oikosulusta.
Korvausvastuu ja oikeudelliset seuraukset
Vakuutusyhtiö maksoi vahingot. Laite poistettiin markkinoilta myöhemmin EU:n Safety Gate -hälytyksen perusteella.
Vaikutukset ja jälkiseuraukset
Tapaus vauhditti kansallista keskustelua sähköpyörien turvallisuusluokituksista.
Kuopio 2025 – Pöydällä räjähtänyt akku
Tapahtumat
Kesäkuussa 2025 Kuopion Puutossalmen kylässä pöydällä ollut sähköpyörän akku räjähti ilman latausta.
Syttymissyyt ja tekninen analyysi
Akkua ei ollut käytetty kahteen vuoteen. Kennoston sisäinen hajoaminen aiheutti lämpökarkaamisen.
Korvausvastuu ja oikeudelliset seuraukset
Ei korvausvaatimuksia. Vakuutus luokitteli tapahtuman lieväksi omaisuusvahingoksi.
Vaikutukset ja jälkiseuraukset
Tapaus herätti keskustelua akkujen säilytysajasta ja siitä, kuinka pitkään käyttämättömiä akkuja voi pitää sisätiloissa.
Yhteenveto tapausten perusteella
Tapausten analyysi osoittaa kolme toistuvaa mallia:
- Latauksen aikainen ylikuumeneminen – suurin yksittäinen riskitekijä, usein väärän laturin tai valvomattoman yön aiheuttama.
- Ikääntynyt akku ja sisäinen vaurio – erityisen vaarallinen, koska reaktio voi käynnistyä myös ilman latausta.
- Rakenteelliset puutteet ja CE-merkinnän puuttuminen – viittaa tuotevastuuseen ja valvontajärjestelmän puutteisiin.
Kokonaisuutena litiumioniakkujen tulipalojen yhteiskunnallinen vaikutus on merkittävä: omaisuusvahinkojen lisäksi ne aiheuttavat asunnottomuutta, terveydellisiä riskejä ja vakuutusjärjestelmän kustannuspaineita.
Yhteiskunnalliset vaikutukset ja riskienhallinta Suomessa
Akkupalojen taloudelliset vaikutukset ovat kasvaneet. Keskimääräinen yksittäinen vahinko on 80 000–150 000 euroa, mutta suurimmat tapaukset nousevat yli miljoonan. Julkisissa tiloissa tapahtuvat palot – kuten Oulun huoltotapauksessa – lisäävät pelastustoimen riskiä ja altistavat useita ihmisiä savukaasuille.
Vakuutusyhtiöt, viranomaiset ja standardointiorganisaatiot ovat aloittaneet yhteistyön, jossa tarkastellaan akkujen testausmenetelmiä ja suojeluohjeita. Pelastuslaitokset korostavat, että kansalaisille tulee tiedottaa riskeistä samalla intensiteetillä kuin palovaroittimien käytöstä 2000-luvun alussa.
Sähköajoneuvojen yleistyminen on muuttanut paloturvallisuuden paradigmaa. Aiemmin kodin riskit liittyivät sähkölaitteisiin, nyt riski on siirtynyt kannettaviin energianlähteisiin. Tämä muutos edellyttää uudenlaista ajattelua: riskit eivät ole enää kiinteistöperäisiä, vaan henkilökohtaisia ja liikkuvia.
Lähdeluettelo:
- Pelastusopisto – Litiumioniakkupalot Suomessa 2024 – https://www.pelastusopisto.fi/blogi/litiumioniakkupalot-suomessa
- Tukes – Litiumioniakkujen turvallinen käyttäminen – https://tukes.fi/litiumioniakkujen-turvallinen-kayttaminen
- Helsingin hovioikeus – Tiedote S 17 1095 (2018) - https://tuomioistuimet.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus/fi/index/tiedotteet/2018/hovioikeuskatsoisahkopolkupyoranmaahantuojanolevanvastuussatulipalostas171095.html
- Vaasan hovioikeus – Ratkaisu VaaHO:2025:2 - https://tuomioistuimet.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/hovioikeudenratkaisut/vaaho20252.html
- Yle – Kouvolan omakotitalon palo (2023) — https://yle.fi/a/74-20059087
- Yle – Vantaan autotallipalo (2023) — https://yle.fi/a/74-20059195
- Yle – Turun kerrostalopalo (2023) — https://yle.fi/a/74-20062589
- Yle – Oulun huoltotilan akku (2024) — https://yle.fi/a/74-20079459
- Yle – Tohmajärven rivitalopalo (2024) — https://yle.fi/a/74-20116106
- Yle – Joensuun asuntopalo (2025) — https://yle.fi/a/74-20165641
- Yle – Kuopion akkuräjähdys (2025) — https://yle.fi/a/74-20166794
- Iltalehti – Klaukkalan rivitalopalo (2015) — https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/330155b1-785e-405f-acff-f1a9bac3714f
- Pelastustoimi.fi – Litiumioniakkujen paloturvallisuus — https://pelastustoimi.fi/-/tuleen-syttynyt-akku-on-vaikea-sammuttaa-ammattilaista-tarvitaan-lahes-aina
- Finanssiala ry – Suojeluohjeet sähköisten liikkumisvälineiden lataukselle — https://www.finanssiala.fi/aiheet/sahkokatkot
