Sisällysluettelo
Johdanto:
Vanhoillislestadiolaisuus on yksi Suomen merkittävimmistä herätysliikkeistä, ja sillä on syvä vaikutus jäsentensä elämään, myös poliittisiin päätöksiin. Tämä artikkeli tarkastelee, kuinka lestadiolaisen yhteisön normit vaikuttavat äänestyskäyttäytymiseen ja kuinka yksilöllinen autonomia toteutuu tilanteessa, jossa yhteisön arvot asettavat vahvoja odotuksia poliittisille valinnoille. Käsittelyssä ovat sukupuoliroolit, sosiaalinen kontrolli ja jännitteet yksilöllisen vapauden ja yhteisöllisen normien välillä.
Yhteisön normatiivinen paine ja poliittinen osallistuminen
Tutkimus "Politiikka, talous ja työ: Lestadiolaisuus maailmassa" (Linjakumpu & Wallenius-Korkalo, 2019) osoittaa, että vanhoillislestadiolainen yhteisö vaikuttaa merkittävästi jäsentensä poliittisiin valintoihin normatiivisen paineen kautta. Yhteisön moraaliset arvot – kuten perhekeskeisyys, kotiäitiyden korostaminen ja konservatiiviset elämäntavat – ohjaavat äänestyskäyttäytymistä. Tämä luo kontekstin, jossa yksilöllä on rajallinen vapaus tehdä poliittisia päätöksiä vastoin yhteisön normeja.
Sukupuoliroolit ja poliittinen toimijuus
Sukupuolten välinen eriarvoisuus vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä näkyy selvästi myös poliittisessa osallistumisessa. Linjakummun ja Wallenius-Korkalon tutkimuksen mukaan patriarkaaliset valtarakenteet rajoittavat erityisesti naisten kykyä tehdä itsenäisiä poliittisia päätöksiä. Naiset kohtaavat enemmän painetta tukea yhteisön arvoja, ja heidän odotetaan pysyvän perinteisessä sukupuoliroolissaan.
Sukupuolten väliset erot poliittisessa osallistumisessa eivät kuitenkaan ole ainutlaatuisia vain uskonnollisissa yhteisöissä. Esimerkiksi von Schoultzin ja Strandbergin (2023) tutkimuksessa "Political Behaviour in Contemporary Finland" todettiin, että sukupuolten välinen poliittinen osallistuminen jakautuu tietyissä yhteiskuntaluokissa ja ryhmissä (von Schoultz & Strandberg, 2023). Tämä osoittaa laajemman trendin, jossa naisten osallistuminen poliittiseen toimintaan on joissain yhteyksissä heikompaa, erityisesti konservatiivisissa yhteisöissä.
Yksilön autonomia ja yhteisön kontrolli
Yksilönvapauden ja yhteisön kontrollin välinen ristiriita on yksi keskeisimmistä kysymyksistä lestadiolaisten poliittisessa osallistumisessa. Linjakumpu ja Wallenius-Korkalo (2019) kuvaavat, kuinka yhteisön odotukset luovat voimakkaan sosiaalisen paineen. Yksilönvapaus jää helposti toissijaiseksi, kun yhteisön moraaliset normit ovat niin vahvasti läsnä. "Äänestyskäyttäytymistä ohjaavat yhteisön moraaliset arvot, ja niistä poikkeaminen voi johtaa sosiaaliseen eristämiseen," tutkijat toteavat.
Kriittinen tarkastelu: Vapauden ja yhtenäisyyden tasapaino
Lestadiolaisen yhteisön sisäinen moraalinen yhtenäisyys nähdään monille jäsenille turvallisuuden ja vakauden lähteenä. Yhteisön kollektiivinen moraali voi kuitenkin asettaa yksilöllisen autonomian kyseenalaiseksi, erityisesti poliittisessa osallistumisessa. Tämä luo merkittävän haasteen yhteisön ja yksilönvapauden tasapainottamisessa. Linjakummun ja Wallenius-Korkalon mukaan "yhteisön yhtenäisyys asettaa yksilöllisen vapauden vastakkain kollektiivisten normien kanssa," mikä herättää kysymyksen siitä, kuinka demokraattiset oikeudet voivat toteutua tällaisessa ympäristössä (Linjakumpu & Wallenius-Korkalo, 2019).
Johtopäätös: Moniarvoinen vai yhtenäinen osallistuminen?
Lestadiolaisuuden ja poliittisen osallistumisen välinen suhde on kompleksinen ja monisyinen. Vaikka yhteisö tarjoaa vahvan moraalisen selkärangan ja turvallisuuden tunnetta jäsenilleen, yksilönvapaus poliittisissa päätöksissä voi jäädä rajoitetuksi sosiaalisen paineen ja yhteisön normien vuoksi. Suomen eduskuntavaalitutkimuksen (2019) ja muiden lähteiden perusteella voidaan päätellä, että yhteisöllisyyden ja yksilön autonomian tasapaino on haastava erityisesti uskonnollisten yhteisöjen sisällä.
Lähteet:
Linjakumpu, A. & Wallenius-Korkalo, S. (2019). Politiikka, talous ja työ: Lestadiolaisuus maailmassa. Lapin yliopisto: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63746/Politiikka_talous_ja_ty%C3%B6_pdfA.pdf
Borg, S., & Kestilä-Kekkonen, E. (2020). Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019. Oikeusministeriön julkaisuja: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-026-7
von Schoultz, Å. & Strandberg, K. (2023). Political Behaviour in Contemporary Finland: Studies of Voting and Campaigning in a Candidate-Oriented Political System. Routledge: https://www.routledge.com/Political-Behaviour-in-Contemporary-Finland-Studies-of-Voting-and-Campaigning/von-Schoultz-Strandberg/p/book/9780367468975
