Sisällysluettelo
Ensiksi, miten Suomen korruptiokyselyitä on tehty?
Mm. siinä on kysytty julkisen sektorin virkamiehiltä, onko Suomessa korruptiota. Kukin voi miettiä tämän tapahtuman huvittavuutta.
Korruptiota tutkinut hallintotieteiljä Venla Mäntysalo erittelee kirjassaan esimerkein, mitä on suomalainen rakenteellinen korruptio. Toimittaja Jarno Liski puolestaan kertaa suomalaisia julkisuudessa olleita korkean profiilin korruptiotapauksia ja niiden yhtäläisyyksiä aina 1940-luvulta nykypäivään. Professori Janne Saarikivi käsittelee esseessään sitä, miten on menestynyt perhetaustan, suhteiden ja luokkaidentiteetin avulla.
Korruptioindeksistä kirjassa kirjoittava Transparency Finland -järjestön entinen puheenjohtaja Erkki Laukkanen kritisoi korruptiomittaria kovin sanoin. Hänen mukaansa Suomen mainonnassaan nimenomaisesti käyttämä indeksi mittaa käytännössä lähinnä kilpailuneutraliteettia ja avointa katukorruptiota. Se ei myöskään perustu kansalaisten todellisiin kokemuksiin, vaan Transparency Internationalin yhteistyöjärjestöjen käyttämien toimitusjohtajien suppean korruptiokäsityksen värittämiin mielipiteisiin.
Suomi on vuodesta toiseen ollut CPI-indeksin kärkipaikoilla yhtenä maailman vähiten korruptoituneena maana. Indeksi ei kuitenkaan mittaa juuri lainkaan rikkaille maille tyypillisiä kehittyneen korruption muotoja.
Ero tuloksissa johtuu ennen muuta siitä, että GCB perustuu kansalaisten korruptiokokemuksiin, eikä epäedustavan asiantuntijajoukon mielipiteisiin. Laukkasen mukaan Corruption Perception Indexin ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa myös Transparency Internationalin johdossa, mutta se ei ole osannut tai halunnut korjata tunnetuimman tuotteensa valuvikoja.
Laukkasen tavoin Transparency International Suomen puheenjohtajana toiminut Tommi Niinimäki kiinnittää kirjassa huomiota julkisen sektorin yhtiöittämisiin ja tarpeeseen tiukentaa yhtiöitä koskevia lahjussäännöksiä vastaamaan julkisen sektorin lahjusrikosten tunnusmerkistöä. Niinimäen toinen artikkeli käsittelee sitä, miten Suomi on edelleen pitänyt kiinni vuonna 2002 tekemästään Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen sopimukseen liittyessään tekemästään varaumasta, johon nojaten Suomessa ei ole kriminalisoitu niin sanottua vaikutusvallan väärinkäyttöä tai kauppaamista. Erkki Laukkanen ja Niinimäki kiirehtivät myös whistleblowereiden eli ilmoittajien suojelun säätämistä Suomen lakiin.
Korruption muodot Suomessa
Suuri korruptio
Seuraava on termin määritelmä: ”Korkealla hallintotasolla tehdyt teot, jotka vääristävät politiikkaa tai valtion keskeistä toimintaa ja antavat johtajille mahdollisuuden hyötyä kansalaisten kustannuksella.”
Pienkorruptio
Ilmiö, jossa alemman ja keskitason virkamiehet käyttävät päivittäin väärin heille uskottua valtaa suhteissaan tavallisiin kansalaisiin. Tämä käsittää monenlaisia korruption muotoja.
Julkinen sektori on termi, jolla tarkoitetaan julkisia palveluja tarjoavia valtion elimiä.
Määritelmä: Valtio ja sen hajautetut yksiköt – mukaan lukien poliisi, armeija, julkisten teiden ja liikenteen viranomaiset, peruskoulut ja terveydenhuoltojärjestelmä – jotka käyttävät julkisia varoja ja tarjoavat palveluja kansalaisten elämänlaadun parantamiseksi eikä voittoa tavoitellen.
Julkisen sektorin korruptiota voidaan ymmärtää kattavasti tarkastelemalla näitä määritelmiä. Korruptiolla tarkoitetaan kaikenlaista hallituksen tai hallintoelinten sisällä tapahtuvaa luottamuksen väärinkäyttöä yksityisen hyödyn tavoittelemiseksi.
Valtuudet saaneet henkilöt, kuten virkamiehet, voivat hyötyä yksityisesti useilla tavoilla. Seuraavassa on joitakin merkittävimpiä esimerkkejä:
Lahjonta
Lahjonta määritellään rahan tai muiden arvokkaiden esineiden tarjoamiseksi vastineeksi viranomaisen aseman väärinkäytöstä tai toimista, tarkoituksena vaikuttaa lahjuksen antajan eduksi kyseisen viranomaisen päätökseen tai toimintaan.
Termi ”vastine” määritellään edun tarjoamiseksi, lupaamiseksi, antamiseksi, vastaanottamiseksi tai pyytämiseksi kannustimena laittomaan, epäeettiseen tai luottamuksen väärinkäyttöön. On tärkeää huomata, että kannustimet voivat ilmetä monissa eri muodoissa, mukaan lukien mutta ei rajoittuen lahjoihin, lainoihin, palkkioihin tai muihin etuihin.
Kavallus määritellään rahasta tai omaisuudesta, jonka hallinnointi on uskottu henkilölle, tämän henkilökohtaisen hyödyn tavoittelemiseksi tapahtuvaksi petolliseksi väärinkäytöksi.
Kavallus
Kun henkilö, joka toimii virassa laitoksessa, organisaatiossa tai yrityksessä, käyttää väärin, hyödyntää tai kauppaa hänelle uskottuja varoja ja tavaroita henkilökohtaisen taloudellisen hyödyn tai muiden laittomien tarkoitusten saavuttamiseksi.
Suosiminen
Termi ”suosiminen” viittaa käytäntöön, jossa joku saa etuoikeuksia tai erityiskohtelua poliittisten yhteyksiensä tai kuuluvuutensa perusteella sen sijaan, että hänellä olisi pätevyys tai ansioita tehtävään tai etuuteen. Tämä suosimisen muoto käsittää työpaikkojen, valtion etuuksien tai muiden resurssien valikoivan jakamisen yksilöille heidän poliittisen uskollisuutensa tai suhteidensa perusteella objektiivisten kriteerien tai standardien sijaan.
Suosimista perheenjäseniä tai läheisiä yhteistyökumppaneita kohtaan ammatillisissa mahdollisuuksissa tai tehtävissä.
Seuraava on määritelmä termille ”suosiminen”: se on eräänlainen puolueellisuus, joka ilmenee, kun auktoriteettiasemassa oleva henkilö käyttää vaikutusvaltaansa suodattaakseen etuja, kuten työpaikan tai muita etuja, perheenjäsenelle tai läheiselle yhteistyökumppanille huolimatta siitä, että tämä ei ole pätevä tai sopiva kyseiseen tehtävään.
Eturistiriita
Eturistiriidalla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö tai hänen edustamansa taho, olipa kyseessä sitten hallitus, yritys, tiedotusväline tai kansalaisjärjestö, joutuu valitsemaan tehtäviensä ja vaatimusten sekä omien etujensa välillä.
Monet julkisen sektorin prosessit ovat alttiita tällaisille korruption muodoille. Yksi näistä prosesseista on:
Hankintaprosessi
Keskeinen osa minkä tahansa organisaation toimintaa, ja se käsittää organisaation toiminnalle välttämättömien tavaroiden ja palvelujen hankkimisen.
Monivaiheinen prosessi, joka koostuu vakiintuneista menettelyistä tavaroiden ja palvelujen hankkimiseksi yksilön, yrityksen tai organisaation toimesta – alkuperäisestä tarpeiden arvioinnista sopimuksen tekemiseen ja palvelun toimittamiseen.
Onko Suomi mielestäsi läpeensä korruptoitunut maa? Kerro meille esimerkkejä.
Lähteet:
