Sisällysluettelo

💡

Miten Suomen markkinapääsyn menettäminen voisi johtaa tilanteeseen, jossa virkamiesten palkat ovat vaarassa jäädä maksamatta. Mukana on kansainvälisiä esimerkkejä, havainnollistavia kuvaajia ja riskimatriisi, joka näyttää eri skenaarioiden todennäköisyydet ja vaikutukset.

Tämä on tarkoituksella kirjoitettu taloustermistöä käyttäen, jotta termistö tulisi arkisemmaksi myös vähemmän näihin asioihin perehtyneelle.

Alla termistöä, liu'uta vasemmalle/oikealle nähdäksesi sisällön:

Termi	Selitys suomeksi	Käytännön merkitys
T-bill (Treasury Bill)	Valtion lyhytaikainen velkasitoumus, jonka juoksuaika on tyypillisesti 3–12 kk. Myydään alennuksella nimellisarvosta ja lunastetaan nimellisarvosta eräpäivänä.	Käytetään kassanhallintaan: valtio lainaa nopeasti markkinoilta rahaa ja maksaa takaisin lyhyen ajan kuluttua.
Rollaus (roll-over)	Vanhan velan erääntyessä otetaan uutta lainaa samaan aikaan, jotta kassasta ei tarvitse maksaa koko velkaa pois.	Mahdollistaa sen, että velkaa ei tarvitse lyhentää kerralla, vaan se jatkuvasti “pyörii” uusissa erissä.
RFGB (Republic of Finland Government Bond)	Suomen valtion pitkäaikainen sarjaobligaatio. Juoksuaika yleensä 5–30 vuotta.	Pitkäaikainen perusrahoituskanava valtiolle.
Syndikaatio	Uuden lainan liikkeeseenlasku, jossa joukko päämarkkinatakaajia (pankkeja) järjestää ja jakaa lainan sijoittajille.	Käytetään etenkin isoihin uusiin lainoihin, jolloin sijoittajakysyntä kartoitetaan etukäteen.
Bid-to-cover	Huutokaupassa saatujen tarjousten summa jaettava myytävällä määrällä. Esim. 2,0 tarkoittaa kaksinkertaista kysyntää tarjontaan nähden.	Mitä korkeampi luku, sitä parempi kysyntä ja likviditeetti.
Spread	Lainan tuoton ero viitekorosta (esim. Saksan valtionlaina).	Kuvaa Suomen riskipreemiota markkinoilla: mitä suurempi spread, sitä kalliimpaa rahoitus suhteessa “turvasatamaan”.
OMT (Outright Monetary Transactions)	EKP:n ohjelma, jossa se voi ostaa kriisimaiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta, jos maa on ESM-ohjelmassa.	Viimekätinen turvaverkko: voi palauttaa markkinatoimivuuden mutta vaatii talousohjelman.
ESM (European Stability Mechanism)	Euroalueen pysyvä kriisirahasto. Antaa lainaa maille, joilla on markkinapääsyongelmia.	Ehtoihin kuuluu talouspoliittinen sopeutusohjelma.
Likviditeettipuskuri	Käteiskassa, jolla valtio maksaa menojaan, jos markkinoilta ei saada heti rahoitusta.	Puskuri mitoitetaan kattamaan useiden viikkojen maksuvelvoitteet.
Luottoluokitus	Luottoluokittajan (kuten Fitch, Moody’s, S&P) arvio valtion kyvystä maksaa velkansa.	Korkeampi luokitus → alempi korko, helpompi markkinapääsy.

Käytännön esimerkit maailmalta

Virkamiesten palkat ovat todella jääneet maksamatta

Suomen tilannearvio

Suomen valtion kassapolitiikka perustuu riittävän likviditeettipuskurin ylläpitoon, joka kattaa useiden viikkojen nettorahavirrat ilman markkinarahoitusta. T-bill-ohjelma on tärkein lyhyen aikavälin väline kassanhallintaan. Luottoluokitus (AA/Aa1) ja laaja sijoittajapohja tukevat markkinapääsyä, joten palkkariski on toistaiseksi matala.

Havainnollistava arvio kassapuskurin hupenemisesta, jos markkinarahoitus on kiinni. Todellista puskurin kokoa ei julkaista, mutta Valtiokonttori mitoittaa sen useiden viikkojen tarpeisiin.

Riskimatriisi: todennäköisyys × vaikutus

Alla oleva riskimatriisi näyttää keskeiset skenaariot ja niiden arviot. Arviot ovat suuntaa-antavia ja perustuvat Suomen luottoprofiiliin ja euroalueen rahapolitiikan reunaehtoihin. Alla taulukko: kuten edellä, voit liu'uttaa vasemmalle/oikealle

Malli	Skenaario	Todennäköisyys	Vaikutus	Perustelu
A	Äkillinen markkinastoppi	Matala	Erittäin suuri	Vaatii usean samanaikaisen shokin; vaikutus olisi välitön, jos myös T-billien rollaus epäonnistuu.
B	Hidas kiristyminen	Keskitaso	Keskisuuri	Korkomenot kasvavat, mutta palkanmaksu pysyy turvattuna lyhyellä aikavälillä.
C	Ulkoinen shokki + tasevastuut	Matala–keskitaso	Suuri	Nopea bruttotarpeen kasvu väärään aikaan voi aiheuttaa rahoituspaineen ja rollausriskin.
D	Rahapolitiikka kiristyy + ohjelmaehtoisuus	Matala	Suuri	ESM-ohjelma ja OMT voivat palauttaa markkinan, mutta viiveellä ja tiukoin ehdoin.

Riskimatriisi. B on todennäköisin skenaario (keskitaso × keskisuuri), mutta A:lla on suurin vaikutus.

Tiivistelmä

• Suomen palkkariski on toistaiseksi matala, mutta nopea markkinastoppi voisi johtaa ongelmiin, jos puskurit ehtyvät.
• Kansainväliset esimerkit osoittavat, että palkkojen maksamatta jättäminen on viimeinen keino, jota vältetään siirtämällä muita menoja ja hakemalla kansainvälistä ohjelma-apua.
• Riskimatriisi havainnollistaa, että todennäköisin skenaario on korkojen hidas nousu, joka lisää budjettipainetta mutta ei aiheuta välitöntä kassakriisiä.

Lähteet:

Lähde	Mitä tietoa käytettiin
Valtiokonttori – Annual Review of the State Debt Management (2024)	Valtionvelan kokonaismäärä (169,4 mrd € vuoden 2024 lopussa), bruttolainanoton määrä 2025 (~41,9 mrd €), velanhallinnan strategia ja riskiperiaatteet.
Valtiokonttori – Kassapolitiikka ja lainakalenteri	Likviditeettipuskurin periaatteet (”riittävä puskuri useille viikoille”), huutokauppojen ja syndikaatioiden aikataulut.
Valtiokonttori – Syndikaatioraportit ja sijoittajakoosteet (2023–2025)	Sijoittajajakaumat: keskuspankit 39–45 %, pankit 21–28 %, varainhoitajat 24–45 %, eläke- ja vakuutusyhtiöt 14–24 %.
Valtiokonttori – Päämarkkinatakaajaohjelma	Luettelo 13 päämarkkinatakaajapankista ja niiden rooli likviditeetin ylläpidossa.
Valtion talousarvio (2025)	Velkakatot: pitkäaikainen velka max. 205 mrd €, lyhytaikainen max. 35 mrd €.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) – Finanssipolitiikan tarkastusraportit	Valvontarakenne ja raportointivastuu eduskunnalle.