Verovaroin rahoitetut tutkimukset – tarve, hyöty ja yhteiskuntavaikutukset

Sisällysluettelo

Tausta

Verovaroin rahoitettu tutkimus kattaa laajan kirjon yhteiskunnan tieteenaloja. Suomen valtion talousarviossa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on erikseen budjetoitu tarkoitus, joka tukee tiedettä, innovaatioita ja strategisia tavoitteita. Julkinen rahoitus kanavoituu muun muassa Suomen Akatemian, Business Finlandin ja eri ministeriöiden kautta korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin sekä yritysten ja yhteisöjen koordinoimiin tutkimushankkeisiin.

Rahoitusjakoon vaikuttavat hallitusohjelman linjaukset, kansalliset strategiat (kuten Suomen TKI-strategia) sekä EU-rahoitusohjelmat. Verorahoituksen ehtona on yleensä tiedeyhteisön arviointiprosessi ja lainsäädännössä määritellyt rahoituksen myöntämisperiaatteet, joiden lähtökohtana ovat tutkimuksen laatu, yhteiskunnallinen merkittävyys ja kansainvälinen kilpailukyky.

Lainsäädäntö ja hallinto

Suomessa tutkimusrahoituksen yleiset periaatteet on säädetty lainsäädännössä. Hallitus esittää vuosittain tutkimusrahoituksen määrärahat budjettiesityksessä, ja lainsäädäntö määrittelee rahoituksen käytön raamien. Esimerkiksi valtioneuvoston asetus (1444/2014) määrittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen yleiset ehdot, ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilausta koordinoivat ministeriöt (opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö jne.).

Hallinnollisesti Suomen Akatemia ja Business Finland tekevät rahoituspäätökset haun perusteella, ja ministeriöt voivat kohdistaa avustuksia erillisohjelmiin. Vuosittainen talousarvio- ja hankekäsittely asettavat puitteet rahoituksen jakamiselle. Tutkimuksen avoimuutta ja tulosten vaikuttavuutta korostetaan myös EU–tason säädöksissä ja kansallisessa tutkimuslainsäädännössä, ja niihin liittyy raportointi- ja arviointivelvoitteita.

Sukupuolentutkimus ja rahoitus

Sukupuolentutkimus kuuluu humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin aloihin, jotka ovat saaneet merkittävää julkista rahoitusta. Viime vuosina Suomen Akatemian rahoituspäätöksissä on ollut poikkeuksellisen vahva panostus esimerkiksi nais- ja sukupuolentutkimukseen. Vuoden 2023 rahoituspäätöksissä sukupuolentutkimus sai arvion mukaan noin 2,8 miljoonaa euroa, mikä oli noin 0,6 % Akatemian myöntämästä kokonaisrahoituksesta. Suhdeluku on useiden vastaavien lääketieteellisten alojen panostusta suurempi. Esimerkiksi hammaslääketieteelle myönnettiin samaan aikaan vain noin 1,5 miljoonaa (0,3 %). Tämä on herättänyt keskustelua tutkimusrahoituksen priorisoinnista eri alojen kesken.

Sukupuolentutkimusta perustellaan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja moninaisuuden tutkimisella, mikä voi tuottaa ymmärrystä esimerkiksi tasa-arvopolitiikan suunnitteluun. Toisaalta kritiikkiä on esitetty siitä, että suuri rahoitusmäärä kohdistuu aiheisiin, joiden konkreettiset hyödyt vaativat pitkän tähtäimen seurantaa ja ovat vaikeammin mitattavissa. Veronmaksajien näkökulmasta rahoituksen oikeutus syntyy siitä, että sukupuolentutkimus tuottaa vertailukelpoista tietoa päätöksenteon pohjaksi ja edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.

Ympäristö- ja ilmastotutkimukset

Ilmastoon ja ympäristöön liittyvä tutkimus on kasvanut valtion tukemana erityisesti viime vuosina. Esimerkiksi ympäristöministeriö ja Business Finland ovat käynnistäneet yhteisiä ohjelmia vähähiilisen rakennetun ympäristön kehittämiseksi. Vuosina 2021–2023 tällaiseen ohjelmaan on suunnattu noin 40 miljoonaa euroa, pääosin EU:n elpymisvälineen kautta.

Business Finlandin ensimmäiseen (rakennusalan) ilmastohakuun vuonna 2021 saapui noin 60 hakemusta, yhteissummaltaan noin 18 miljoonaa euroa. Rahoitus on jaettu usealla hakukierroksella, ja suunnitelmissa oli siirtää vuosina 2021–2022 tutkittaviin hankkeisiin yhteensä noin 17 miljoonaa ja vuoden 2023 hauissa noin 15 miljoonaa euroa. Lisäksi ministeriöt rahoittavat tutkimusta ilmastopolitiikan, kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden aiheista. Esimerkkinä on rakennusten energiatehokkuutta, uusiutuvia materiaaleja tai kaupunkisuunnittelun innovaatioita tutkivat projektit.

Ympäristötutkimuksen tarkoituksena on tuottaa dataa päästöjen vähentämiseksi ja sopeutumiskeinoiksi, ja se linkittyy sekä kansalliseen ilmastopolitiikkaan että kansainvälisiin sopimuksiin. Tutkimusmuotoja ovat sekä luonnontieteet että yhteiskuntatieteet (esim. sosiaalinen kestävyys ja käyttäytymistieteet ilmastoasioissa). Verorahoitus edistää näitä hankkeita tarjoten yrityksille ja julkisille toimijoille aineellista tukea pilotointiin ja hankekehitykseen, sekä kehittämällä toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja alan toimijoiden kesken.

Teknologiset tutkimukset ja innovaatiot

Teknologisen tutkimuksen rooli on kansantalouden ja elinkeinoelämän kannalta keskeinen. Suomen valtio on satsannut vuosikymmenien ajan tekniikan huippualueisiin, kuten tieto- ja viestintäteknologiaan, avaruustutkimukseen ja bioteknologiaan. Merkittäviä esimerkkejä verovaroin tuetusta teknologia-investoinnista ovat huipputason laitteet: esimerkiksi Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen hankinta VTT:lle sai 20,7 miljoonan euron rahoituksen valtiolta vuonna 2020. Vastaavasti huippuyksiköt ja kansainväliset konsortiot ovat saaneet merkittäviä summia, kuten vuoden 2025 alussa Jyväskylän yliopiston vetämä kvanttiteknologiahanke, johon myönnettiin noin 3,2 miljoonaa euroa Euroopan komission innovaatio-ohjelmasta.

Business Finland kanavoi vuosittain kymmeniä miljoonia suomalaisille yrityksille ja tutkimusryhmille suurteknologioiden kehitykseen, esimerkiksi 6G- ja tekoälyinfrastruktuurien rakentamiseen. Myös bio- ja lääketeknologia saavat paljon rahoitusta: Suomen Akatemian strategisissa hankkeissa ja Business Finlandin ohjelmissa kehitetään uusia hoitomuotoja, antigeenitekniikoita ja terveysdataa hyödyntäviä ratkaisuja. Teknologiaverkot ja tuotantomenetelmät päivittyvät rahoituksen turvin, mikä edistää tuottavuutta ja vientipotentiaalia.

Verovaroin tuetut pilotit ja prototyypit auttavat yrityksiä hyödyntämään tutkimustuloksia ja luomaan uusia palveluja. Näin teknologinen tutkimus synnyttää innovaatioita ja osaamista, jotka heijastuvat yhteiskunnassa talouskasvuna, korkeampina tuottavuuslukemina ja uusina työpaikkoina.

Verovaroin rahoituksen yhteiskuntavaikutukset

Julkisella tutkimusrahoituksella pyritään luomaan pitkäaikaisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Teknologinen tutkimus parantaa kilpailukykyä, kun uudet innovaatiot leviävät teollisuuteen.

Esimerkiksi energiatehokkuutta ja älykaupunkiratkaisuja kehittävä tutkimus voi tuoda säästöjä kansantalouteen ja vähentää päästöjä.
Ympäristötutkimus ohjaa politiikkaa siten, että tieteelliseen tietoon perustuvat toimenpiteet voivat torjua ilmastonmuutosta ja suojella ekosysteemejä.
Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus, mukaan lukien sukupuolentutkimus, tuottaa tietopohjaa esimerkiksi koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan; se voi auttaa havaitsemaan syrjinnän mekanismeja ja edistää tasa-arvoa.

Nämä tutkimusalueet voivat lisätä yhteiskunnan sosiaalista koheesiota ja ihmisten osallisuutta. Myös kulttuuri- ja luovat alat hyötyvät rahoituksesta: ne esimerkiksi puolustavat luovuutta ja suomalaisen kulttuurin näkyvyyttä, mikä osaltaan edistää elinkeinotoimintaa ja hyvinvointia. Monitieteiset hankkeet, joissa yhdistyvät teknologia- ja yhteiskuntatieteiden osaaminen, voivat tuottaa ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, kuten kestävään kaupunkisuunnitteluun tai tekoälyn etiikkaan.

Verovaroilla rahoitettava tutkimus vaikuttaa myös koulutusjärjestelmään, kun yliopistot voivat tarjota kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuuria ja -koulutusta; tämä kasvattaa osaavaa työvoimaa ja parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Ristiriidat ja kritiikki

Veronmaksajan näkökulmasta tutkimusrahoituksen kohdentaminen voi herättää ristiriitaisia tuntemuksia. Kritiikin mukaan julkista rahaa on toisinaan suunnattu aiheisiin, joiden välitöntä yhteiskunnallista hyötyä on vaikea arvioida. Esimerkiksi laajalti esillä ollut kysymys on, miksi sukupuolentutkimus saa vuosittain merkittäviä summia, vaikka tämän kaltaisen humanistisen tutkimuksen vaikutus talouteen tai käytännön kansanterveyteen on epäsuorampi. Toisaalta akateeminen yhteisö huomauttaa, että kaikkia tärkeitä ilmiöitä ei voi johtaa ainoastaan teknologisen hyödyn kautta, ja että yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta myös tasa-arvoa, demokratiakehitystä ja ihmisten hyvinvointia koskeva tutkimus on tarpeellista.

Rahoitukseen liittyy myös riski, jos päätöksenteko perustuu enemmän suosituimpien aiheiden nimikkeisiin kuin tieteelliseen laadunvarmistukseen. Valtioneuvoston periaatteiden mukaan tutkimuksen tulee olla avointa ja luotettavaa, palvella yhteistä etua eikä olla sidottu kapeiden eturyhmien tai ideologisten agendojen hyödyntämiseen.

Julkisessa keskustelussa on noussut esiin, että tutkimusrahoituksen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuuden arviointia tulisi parantaa. On todettu, että verovaroin tuetut hankkeet tulisi kohdentaa ensisijaisesti sellaisiin tavoitteisiin, joista on yhteiskunnalle selkeä etu, esimerkiksi terveydenhuollon kustannusten säästöihin tai liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Ratkaisut ja suositukset

Tutkimusrahoituksen kohdentamisen kehittämiseksi on ehdotettu useita toimenpiteitä. Ensinnäkin rahoituspäätösten kriteerejä ja arviointiprosesseja tulisi selkeyttää siten, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus on näkyvästi mukana kriteereissä:

Tehokkaalla vaikuttavuusarvioinnilla (Impact Assessment) voidaan varmistaa, että hankkeilla on selkeät tavoitteet ja mittarit.
Julkisen rahoituksen suunnittelussa monivuotinen ennakointi ja priorisointimekanismit voisivat ohjata panostuksia paremmin, jolloin tutkimuspolitiikkaa voisi verrata valtiovarainministeriön tavoitteisiin.
Rahoituksen tulisi perustua entistä tiiviimpään vuoropuheluun hallinnon, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä, jotta rahoitusinstrumentit vastaavat sekä talouden että yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin.
Läpinäkyvyyttä kannattaa lisätä: avointen tiedonkeruiden avulla tutkijoiden ja päättäjien on mahdollista seurata, kuinka verorahoitus kohdentuu eri aloille ja mitkä ovat hankkeiden tulokset.
Tutkimusetiikan, tasa-arvon ja monimuotoisuuden periaatteet on otettava osaksi rahoitusta valvovien tahojen käytäntöjä.

Näillä ratkaisuilla voidaan parantaa julkisen tutkimuksen uskottavuutta ja varmistaa, että verovaroja käytetään tehokkaasti yhteiskunnan kannalta tärkeisiin tutkimuksiin.

Johtopäätökset

Valtion tutkimusrahoitus on monipuolinen järjestelmä, jossa verovaroin tuetaan sekä talouden että yhteiskunnan kannalta merkittäviä hankkeita. Artikkelissa tarkasteltujen esimerkkien perusteella sukupuolentutkimus, ympäristötutkimus ja teknologinen tutkimus saavat kukin runsaasti julkista tukea, mikä heijastaa valtion strategisia painopisteitä.

Teknologiaa ja hyvinvointipalveluita kehittävät hankkeet nostavat tuottavuutta ja elämisen laatua, kun taas ympäristö- ja sosiaalitutkimus pyrkii vastaamaan laajempaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Rahoituksen laajuus on huomattava: julkiset tilinpäätösarviot ja ohjelmat osoittavat, että vuosittain kymmeniä miljoonia euroja investoidaan keskeisiin tutkimusaloihin.

Veronmaksajan näkökulmasta on olennaista, että tutkimuspalvelujen tuottama hyöty dokumentoidaan ja että rahoitus kohdistuu pysyvästi yhteiskunnan elintärkeisiin haasteisiin. Laillinen kehys edellyttää tiedeyhteisöltä läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä – tutkimuksen tehtävä on palvella kansalaisten hyvinvointia eikä lyhytjänteistä ideologiaa.

Pidättyvä arviointi ja julkiset keskustelut tutkimusrahoituksen vaikuttavuudesta vahvistavat järjestelmän legitimiteettiä. Kokonaisuutena verovaroin rahoitettu tutkimus on keskeinen osa Suomen tulevaisuusstrategiaa, kunhan se kohdennetaan järjestelmällisesti ja yhteiskunnan etu edellä.