Liikenteen ilmiöitä, autoista sekä muista kulkuneuvoista asiaa kattavasti.
Analyysi siitä, miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaluston rakenteeseen huoltovarmuuden näkökulmasta. Tarkastellaan erityisesti 4x4 maastoautojen ja hyötyajoneuvojen määrää sekä saatavuutta kriisitilanteissa, vertaillen Suomen ja Ruotsin tilanteita viranomaislähteitä.
Arvioimme, miten autoveron poisto vuonna 1995 olisi vaikuttanut liikenteen päästöihin ja ympäristöön vuoteen 2025 asti. Käsittelemme autokannan uusiutumisen vaikutusta hiilidioksidipäästöihin, uusiin teknologioihin (sähköautot, biopolttoaineet) ja Suomen ilmastotavoitteisiin EU-politiikan valossa.
Miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen liikenneturvallisuuteen ja autokannan uusiutumiseen vuoteen 2025 mennessä? Artikkeli käsittelee autojen keski-iän, turvallisuusteknologian ja onnettomuustilastojen kehitystä, tukeutuen Traficomin ja Onnettomuustietoinstituutin raportteihin.
Miten autoveron poistaminen vuonna 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaupan, maahantuonnin, huoltoalan ja logistiikan työllisyyteen? Virallisten tilastojen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta analysoidaan autoveron rooli autoalan 50 000 työpaikassa vuosina 1995–2025.
Kuorma-autot olivat Suomen sotatalouden kriittinen perusrakenne vuosina 1939–1944. Erityisesti Henry Fordin mahdollistamat Ford M40 "Hävittäjä" -kuorma-autojen massatoimitukset paransivat huoltovarmuutta, standardoivat huoltoa ja pienensivät logistista epäonnistumisriskiä ratkaisevina vuosina.
Miten käytettyjen autojen tuonti EU-alueelta ja marginaaliverotus vaikuttivat Suomen arvonlisäverotuottoihin vuosina 1995–2025? Tarkastelu käy läpi autoveron poistamisskenaarion vaikutukset ALV-kertymään ja veronkierron ilmiöihin viranomaisraporttien pohjalta.
EU:n ja Suomen sääntely ohjaa julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautohankinnat nollapäästöisiksi. Vuosina 2026–2027 vaatimukset kiristyvät ratkaisevasti, ja niiden todelliset kustannusvaikutukset määräytyvät kuntakohtaisten päätösten perusteella. Lue mitä velvoitteet merkitsevät veronmaksajille.
Vuosina 2015–2025 tapahtuneet kevyiden sähköajoneuvojen akkutulipalot paljastavat kehityskulun, jossa litiumioniakkujen turvallisuus, valvonta ja käyttöympäristö ovat jääneet teknologisen kehityksen varjoon. Analysoimme yhdeksän vakavinta paloa paikkakunnittain, syttymissyitä ja korvausvastuita.
Miten valtion verokertymä olisi kehittynyt, jos Suomi olisi poistanut autoveron Ruotsin tavoin 1995? Artikkeli analysoi autoveron, arvonlisäveron ja muiden autoilun verojen kertymiä vuosina 1995–2025 viranomaisten tilastojen valossa.
EU:n nollapäästödirektiivi uhkaa syrjäyttää toimivat ratkaisut kuten biodieselin ja bioetanolin. Artikkeli tarkastelee sääntelyn vaikutuksia suomalaiseen yritysliikenteeseen, erityisesti yksinyrittäjien näkökulmasta.
Autoilun verotuksesta käydään Suomessa vahvasti narratiivien kautta. Hallinnon, ympäristöliikkeen ja autoilijoiden omat kertomukset ohjaavat julkista keskustelua enemmän kuin faktat. Artikkeli pureutuu propagandan, veropolitiikan ja tieinvestointien todellisiin suhteisiin.
Autoilijoilta on kerätty veroja moninkertaisesti enemmän kuin koko maan kattavan moottoritieverkon rakentaminen olisi maksanut. Jo yhden vuoden verotuotolla olisi voitu rahoittaa koko nykyinen verkko.
Matkamittarilukemien väärentäminen on Suomessa merkittävä ongelma, joka heikentää kuluttajansuojaa ja ajoneuvomarkkinoiden luotettavuutta. Artikkeli analysoi ilmiön laajuutta, mekanismeja ja torjuntakeinoja.
Yrityksen hallinnoiman auton saamasta pysäköintivirhemaksusta on Suomessa vastuussa ensisijaisesti kuljettaja, mutta myös auton merkitty omistaja tai haltija. Lainsäädännön haltijavastuun vuoksi yritys vastaa käytännössä pysäköintisakosta, ellei se pysty osoittamaan muun kuljettajan olleen syypää.
Autoilijoilta kerätään Suomessa yli 8 miljardia euroa veroja vuosittain, mutta teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon palautuu vain noin 1 miljardi € (12 %). Loput 88 % ohjataan valtion muihin menoihin – tieverkon korjausvelka kasvaa, vaikka rahat riittäisivät sen kattamiseen.
Suomessa kerätään vuosittain jopa 8 miljardin euron verotulot tieliikenteestä. Auton hankinnasta ja käytöstä perittävät verot ovat valtion kassalle korvaamattomia tulonlähteitä, mutta vain murto-osa palautuu tiestön ylläpitoon. Mihin autoilijoiden maksamat miljardit lopulta menevät?
