Miksi bensiini maksaa Suomessa yli 2 euroa, mutta Ruotsissa ja Virossa 1,30-1,45 euroa?
Korkean verotuksen, alhaisen ostovoiman ja heikon säästöasteen Suomessa myös polttoaine on maailman kalleimpien joukossa.
Liikenne
Liikenteen ilmiöitä, autoista sekä muista kulkuneuvoista asiaa kattavasti.
Sähköautojen kannattavuus 2015–2026: investoinnit, tappiot ja kysyntärealiteetti
Autoteollisuus on sitonut satoja miljardeja sähköautoihin. Mutta mitä valmistajien omat tilinpäätökset kertovat kannattavuudesta, kysynnän heikkenemisestä ja investointiriskistä vuonna 2026?
Sähköautojen verotuksen vaikutukset ja vaihtoehdot Suomelle
Suomi on keskellä liikenteen suurinta rakennemuutosta sitten 1970-luvun. Veropolitiikka, teknologinen murros ja geopoliittiset jännitteet muokkaavat nopeasti sekä kansalaisten arkiliikkumista että valtiontalouden kivijalkoja.
Marginaaliverotus autokaupassa
Marginaaliverotus on käytettyjen autojen arvonlisäveromenettely, jossa vero maksetaan vain autoliikkeen myyntikatteesta eikä koko myyntihinnasta. Suomen yleinen ALV on 25,5 %. Sanasto ja 40 000 euron esimerkit avaavat, mitä erot tarkoittavat.
Sähköautojen hankkimisen motiivit ja tulonsiirrot Suomessa
Sähköautojen hankkimisen motiivit Suomessa esitetään julkisessa keskustelussa ensisijaisesti ilmastoperusteisina. Autoverovapaus, hankintatuet ja verotukselliset edut on sidottu liikenteen päästövähennystavoitteisiin ja hiilineutraaliustiekarttoihin.
Yksityinen yhdistys käyttää viranomaisvaltaa Suomessa
Suomessa ajoneuvojen katsastus on yksityisille annettu julkinen hallintotehtävä. Kun päätöksentekoa ohjataan ennakoivasti yksityisen yhdistyksen ja sen asiantuntijoiden tulkintalinjojen kautta, syntyy järjestelmätason kysymys julkisen vallan käytöstä ja oikeusvaltioperiaatteesta.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 6: Huoltovarmuus ja ajoneuvokaluston rakenne
Analyysi siitä, miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaluston rakenteeseen huoltovarmuuden näkökulmasta. Tarkastellaan erityisesti 4x4 maastoautojen ja hyötyajoneuvojen määrää sekä saatavuutta kriisitilanteissa, vertaillen Suomen ja Ruotsin tilanteita viranomaislähteitä.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 5: Liikenteen päästöt ja ilmastovaikutukset
Arvioimme, miten autoveron poisto vuonna 1995 olisi vaikuttanut liikenteen päästöihin ja ympäristöön vuoteen 2025 asti. Käsittelemme autokannan uusiutumisen vaikutusta hiilidioksidipäästöihin, uusiin teknologioihin (sähköautot, biopolttoaineet) ja Suomen ilmastotavoitteisiin EU-politiikan valossa.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 4: Liikenneturvallisuus ja autokannan uusiutuminen
Miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen liikenneturvallisuuteen ja autokannan uusiutumiseen vuoteen 2025 mennessä? Artikkeli käsittelee autojen keski-iän, turvallisuusteknologian ja onnettomuustilastojen kehitystä, tukeutuen Traficomin ja Onnettomuustietoinstituutin raportteihin.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 3: Autokaupan, maahantuonnin ja huollon työllisyysvaikutukset
Miten autoveron poistaminen vuonna 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaupan, maahantuonnin, huoltoalan ja logistiikan työllisyyteen? Virallisten tilastojen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta analysoidaan autoveron rooli autoalan 50 000 työpaikassa vuosina 1995–2025.
Sota-ajan kuorma-autot Suomessa 1939–1944
Kuorma-autot olivat Suomen sotatalouden kriittinen perusrakenne vuosina 1939–1944. Erityisesti Henry Fordin mahdollistamat Ford M40 "Hävittäjä" -kuorma-autojen massatoimitukset paransivat huoltovarmuutta, standardoivat huoltoa ja pienensivät logistista epäonnistumisriskiä ratkaisevina vuosina.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 2: Käytettyjen autojen tuonti, marginaaliverotus ja arvonlisäverokertymä
Miten käytettyjen autojen tuonti EU-alueelta ja marginaaliverotus vaikuttivat Suomen arvonlisäverotuottoihin vuosina 1995–2025? Tarkastelu käy läpi autoveron poistamisskenaarion vaikutukset ALV-kertymään ja veronkierron ilmiöihin viranomaisraporttien pohjalta.
Julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautot Suomessa 2020–2027
EU:n ja Suomen sääntely ohjaa julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautohankinnat nollapäästöisiksi. Vuosina 2026–2027 vaatimukset kiristyvät ratkaisevasti, ja niiden todelliset kustannusvaikutukset määräytyvät kuntakohtaisten päätösten perusteella. Lue mitä velvoitteet merkitsevät veronmaksajille.
Sähköajoneuvojen akkutulipalot Suomessa 2015–2025 - Osa 1: Tapausanalyysit – Vakavimmat palot ja niiden seuraukset
Vuosina 2015–2025 tapahtuneet kevyiden sähköajoneuvojen akkutulipalot paljastavat kehityskulun, jossa litiumioniakkujen turvallisuus, valvonta ja käyttöympäristö ovat jääneet teknologisen kehityksen varjoon. Analysoimme yhdeksän vakavinta paloa paikkakunnittain, syttymissyitä ja korvausvastuita.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 1: Autoveron poistamisen vaikutukset verotuloihin 1995–2025
Miten valtion verokertymä olisi kehittynyt, jos Suomi olisi poistanut autoveron Ruotsin tavoin 1995? Artikkeli analysoi autoveron, arvonlisäveron ja muiden autoilun verojen kertymiä vuosina 1995–2025 viranomaisten tilastojen valossa.
EU-direktiivi pakottaa yritysautot sähköön – Suomalaisyrittäjät ilman vaihtoehtoja
EU:n nollapäästödirektiivi uhkaa syrjäyttää toimivat ratkaisut kuten biodieselin ja bioetanolin. Artikkeli tarkastelee sääntelyn vaikutuksia suomalaiseen yritysliikenteeseen, erityisesti yksinyrittäjien näkökulmasta.