Sisällysluettelo
Sanonta julkisesta sektorista "Leipä on pitkä mutta kapea", pitääkö se paikkaansa?
Vuonna 2025 yksityisen sektorin mediaanipalkka Suomessa on noin 3 364 euroa kuukaudessa. Tämä luku perustuu Tilastokeskuksen kokeellisiin tulorekisteritilastoihin, ja se kuvaa palkka- ja palkkiotulojen mediaania. Mediaanipalkka tarkoittaa sitä, että puolet palkansaajista ansaitsee enemmän ja puolet vähemmän.
Vuonna 2025 julkisen sektorin mediaanipalkka Suomessa on noin 3 325 euroa kuukaudessa.
Suuri osa julkisen sektorin työntekijöistä on virassa, joka on hyvin voimakkaasti suojattu irtisanomisilta tai muilta leikkauksilta. Yksityisellä sektorilla tälläistä ilmiötä ei ole olemassa.
Tulisiko sanontaa muokata muotoon: "Leipä on pitkä, mutta samanlainen kuin yksityisellä sektorilla".
Minkä kokoinen Suomen julkinen sektori on?
Tilastokeskuksen tietojen mukaan työikäisten määrä Suomessa vuonna 2023 oli arviolta 2 857 000. Työvoimaan kuului 2 576 000 työllistä ja 281 000 työtöntä. Lisäksi vuonna 2023 julkisen sektorin palveluksessa oli noin 703 800 henkilöä. Yksityisellä ja kolmannella sektorilla työskentelee arviolta noin 1,9 miljoonaa suomalaista. Kolmannen sektorin osuuden on arvioitu olevan 600000-700000 henkilöä, jolloin yksityisellä sektorilla työskentelee 1,2-1,3 miljoonaa henkilöä. Kolmas sektori on voittoa tavoittelematon, sekä merkittävissä määrin valtion sekä kuntien tukema. Ainoa sektori joka luo lisää ansioksi tulevassa rahassa mitattavaa arvoa, on yksityinen sektori.
Miksi Suomessa on niin suuri julkinen sektori?
Suomessa julkinen sektori on kasvanut merkittävästi 1950-luvulta lähtien useista syistä. Julkisen sektorin pitäminen suurena tai pienenä on lähes täysin ideologinen ja poliittinen valinta. Sillä on merkitystä vallan säilyttämisessä tietyillä tahoilla ja se perustellaan kansalle mm. seuraavin tavoin Tässä on joitakin keskeisiä syitä ja perusteita julkisen sektorin laajentumiselle:
- Hyvinvointivaltio: Suomi on kehittänyt hyvinvointivaltion mallia, jossa valtio ottaa vastuun kansalaisten hyvinvoinnista. Tämä sisältää terveydenhuollon, koulutuksen, sosiaaliturvan ja muiden palveluiden tarjoamisen.
- Köyhyyden vähentäminen: Julkisen sektorin laajentaminen on auttanut vähentämään köyhyyttä, mikä on ollut keskeinen ideologinen tavoite.
- Työllisyys: Julkinen sektori on merkittävä työllistäjä, mikä vaikuttaa taloudellisen vakauden tuntuun myös velalla rahoitettuna.
- Kriisien hallinta: Julkinen sektori on voinut reagoida taloudellisiin kriiseihin ja tarjota tukia.
- Koulutusjärjestelmä: Suomi on panostanut voimakkaasti koulutukseen, mikä on johtanut tilastoissa korkeaan koulutustasoon ja innovaatioihin. Julkinen sektori on ollut keskeisessä roolissa koulutuspalveluiden tarjoamisessa.
- Tutkimus ja kehitys: Julkinen rahoitus tutkimukseen on lisännyt teknologista kehitystä ja kilpailukykyä.
- Solidaarisuus: Suomalaisessa yhteiskunnassa väitetään olevan vahva solidaarisuuden perinne, joka tukee ajatusta siitä, että yhteiskunnan on huolehdittava kaikista kansalaisistaan. On eri asia, miten solidaarisuutta toteutetaan, yksilö- vai valtiojohtoisesti. Suomessa toteutetaan lähes täysin valtiojohtoista mallia.
- Demokratia: Julkisen sektorin laajentaminen on nähty myös osana demokratian vahvistamista, jossa kansalaisilla on oikeus osallistua päätöksentekoon ja saada palveluja.
- Puolueiden vaikutus: Erityisesti sosiaalidemokraattiset ja vasemmistolaiset puolueet ovat olleet keskeisiä julkisen sektorin laajentamisessa, ja niiden politiikka on vaikuttanut julkisten palveluiden kehittämiseen.
- Kansalaisvaatimukset: Kansalaisten odotukset ja vaatimukset julkisista palveluista ovat kasvaneet, mikä on myös johtanut palveluiden laajentamiseen.
- Kilpailukyky: Julkinen sektori on nähnyt ratkaisuna investoida koulutukseen ja tutkimukseen, jotta Suomi pysyy kilpailukykyisenä globalisoituvassa maailmassa. Suomi menestyy tällä hetkellä erittäin heikosti suhteessa käytettyyn rahaan, joten ratkaisuksi kilpailukykyyn isoa julkista sektoria ei voi asettaa.
Paljonko valtio ja kunnat ostavat yksityiseltä sektorilta
Valtion ja kuntien ostamat palvelut yksityiseltä sektorilta Suomessa ovat merkittävä osa julkista taloutta. Vuonna 2025 arvioidaan, että valtio ja kunnat ostavat palveluita yksityiseltä sektorilta yhteensä noin 6,5 miljardia euroa. Tämä summa kattaa laajan valikoiman palveluja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutuspalvelut sekä muut julkiset palvelut, joita yksityiset toimijat tarjoavat.
Sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeitä kumppaneita, ja niiden osuus julkisista menoista on kasvanut viime vuosina. Kunnat ostavat myös palveluja, kuten varhaiskasvatusta ja työllisyyspalveluja, yksityisiltä toimijoilta, mikä lisää yksityisen sektorin roolia julkisessa palvelutarjonnassa.
Paljonko yksityinen sektori saa tukia valtiolta sekä kunnilta
Yksityisen sektorin saama rahoitus valtiolta ja kunnilta Suomessa on merkittävä, mutta tarkkojen lukujen määrittäminen on haastavaa, koska se vaihtelee eri toimialojen ja hankkeiden mukaan. Vuonna 2025 arvioidaan, että yksityinen sektori saa valtiolta ja kunnilta tukia yhteensä noin 4,2 miljardia euroa. Tämä summa kattaa erilaisia tukia ja avustuksia, jotka on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille, koulutukselle ja muille julkisille palveluille.
Valtion osuus rahoituksesta on merkittävä, ja se kattaa suurimman osan yksityisten palveluntuottajien tuloista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunnat puolestaan rahoittavat paikallisia palveluja, ja niiden osuus yksityisen sektorin rahoituksesta vaihtelee kunnittain.
Suomen verokertymä oli vuonna 2024 116 miljardia euroa, joten verovaroja käytetään siis vajaa 10% tukiin yksityiselle sektorille ja ostoihin yksityiseltä sektorilta.
Paljonko valtio ja kunnat ostavat kolmannelta sektorilta?
Valtion ja kuntien ostamat palvelut ja tuotteet kolmannelta sektorilta Suomessa ovat merkittävä osa julkista taloutta, mutta tarkkojen lukujen määrittäminen julkisista lähteistä on vaikeaa. Yleisesti ottaen arvioidaan, että valtio ja kunnat ostavat kolmannelta sektorilta, joka kattaa voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, kuten yhdistykset ja säätiöt, noin 1,5–2 miljardia euroa vuodessa.
Tämä summa sisältää erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja sekä muita yhteiskunnallisia hankkeita, joissa kolmas sektori toimii yhteistyössä julkisen sektorin kanssa. Kolmatta sektoria perustellaan tärkeäksi, koska se tarjoaa palveluja, jotka täydentävät julkisia palveluita ja tavoittavat usein erityisiä asiakasryhmiä.
Paljonko kolmas sektori saa tukia avustuksia tai avustusluontoisia ostoja valtiolta ja kunnilta?
Kolmas sektori, eli yhdistykset, säätiöt, järjestöt jne Suomessa saavat merkittäviä tukia ja avustuksia valtiolta ja kunnilta. Vuonna 2025 arvioidaan, että kolmas sektori saa yhteensä noin 1,2–1,5 miljardia euroa tukia, avustuksia ja avustuksen luontoisia ostoja. Tämä summa kattaa erilaisia rahoitusmuotoja, jotka on suunnattu sosiaali- ja terveyspalveluille, kulttuurihankkeille, ympäristöhankkeille ja muille yhteiskunnallisille projekteille.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö myöntää merkittäviä summia avustuksia järjestöille, jotka tarjoavat sosiaalipalveluja ja terveydenhuoltoa. Kunnat puolestaan rahoittavat paikallisia hankkeita ja palveluja, jotka usein toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Paljonko valtio ja kunnat tai valtion ja kuntien hallitsemat tahot takaavat lainoja yksityiselle sektorille?
Vuonna 2025 Suomen valtio ja kunnat takaavat lainoja yksityiselle sektorille yhteensä noin 6,5 miljardilla eurolla. Tämä summa kattaa valtion ja kuntien myöntämät takaukset, jotka voivat olla tärkeitä erityisesti pienille ja keskikokoisille yrityksille, jotka tarvitsevat rahoitusta investointeihinsa tai toimintansa kehittämiseen.
Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera on keskeinen toimija lainatakauksissa, ja sen kautta myönnetään merkittävä osa näistä takuista. Lainatakaukset ovat osa hallituksen talouspolitiikkaa, joka pyrkii tukemaan talouskasvua ja työllisyyttä.
Yrittäjä kuulee usein jo pankiltakin pyynnön kysyä Finnveraa takaajaksi. Eli käytännössä yksityisen sektorin lainansaanti on pitkälti viranhaltijapäätöksen varassa. Tällöin on aiheellista kysyä, miten subjektiivista lainan antaminen Suomessa on?
Saako tiettyä ajatusmaailmaa edustava taho saman päätöksen kuin muuta ajatusmaailmaa äänekkäästi ajava taho - mikäli lainan hakijoiden taloudelliset olosuhteet olisivat identtiset?
Entä lainatakaukset kolmannelle sektorille?
Valtion ja kuntien myöntämät lainatakaukset kolmannelle sektorille Suomessa ovat yleensä pienempiä kuin yksityiselle sektorille myönnetyt takaukset. Vuonna 2025 kolmannen sektorin lainatakaukset ovat arviolta noin 0,5 miljardia euroa.
Entäpä palkkaukset julkiselle tai kolmannelle sektorille?
Suomessa on totuttu, että tietyt virat ovat läänitettyjä, eli tietyn puolueen hallitsemia. Päälle käytetään usein vielä sanaa "perinteisesti", ikäänkuin naulaamaan miten selkeästi kyseessä on korruptio, mitä ei vain Suomessa sellaiseksi sanota. Monella henkilöllä on esimerkkejä poliittisin tai muilla perustein tapahtuvasta palkkauksesta julkiselle sektorille, voitte kertoa niistä meille.
Kerro meille julkisen sektorin palkkauksesta, jossa poliittinen tausta tai muu yhteys oli määräävä peruste.
Ota yhteyttä
Kannattaako Suomessa asua, jos olet aito nettomaksaja ja vertaillaan vain rahan puitteissa? 2% suomalaisista eniten ansaitsevista maksaa 20% veroista.
Suomen Kansa tekee kesän aikana ostovoiman vertailun eri maista, mitä saisit ansaitulla tietyllä rahasummalla tietyssä maassa. Jos eniten ansaitseva 2% muuttaisi pysyvästi pois Suomesta, Suomen valtiolla ei olisi enää edellytyksiä olla olemassa nykymuodossaan.
Mikäli tämä 2% haluaisi tehdä hiljaisen äänestyksen, jaloillaan, muuttaisiko se verotuksen olosuhteet Suomessa heille suotuisammaksi, pakosta?
Lähteet:
