Sinä et omista Suomessa käytännössä yhtään mitään

Johdanto: omistamisen täydellinen illuusio

Suomessa yksityisomaisuus on perustuslaillisesti suojattua. Käytännössä suoja on kuitenkin täynnä poikkeuksia, pakkokeinoja, valtuutuksia ja yksipuolisia viranomaispäätöksiä, jotka tekevät omistusoikeudesta lähinnä juridisen muodollisuuden – eivätkä anna minkäänlaista suojaa. Lisäksi tulee huomioitavaksi Suomen erittäin laaja rakenteellinen korruptio, nämä toimet eivät todellisuudessa koske kaikkia.

Omistukseen kohdistuvaa riskiä luovat erityisesti:

• ulosotto ja ulosmittaus
• pakkolunastus
• yritysomaisuuden samaistaminen yksityishenkilön omaisuudeksi
• valmiuslainsäädäntö ja poikkeusolojen valtuudet
• hallinnolliset pakkokeinot ja turvaamistoimet
• pitkät valitusprosessit, jotka eivät pysäytä täytäntöönpanoa
• jatkuva kuluvastuu omaisuudesta koko prosessien ajan

Yksityinen omaisuus on näin alisteinen viranomaisille, viranhaltijoiden tulkinnoille ja julkisen vallan tarpeille. Omistusoikeus on teoriassa vahva, mutta käytännössä hauras.

Ulosotto – viranomaisen tehokkain väline omaisuuden välittömään haltuunottoon

Ulosmittaus koskee lähes kaikkea

Ulosotto on Suomessa keskeinen väline, jolla viranomainen voi ottaa omaisuutta haltuunsa velkojen, maksamattomien maksujen tai virheellisten tulkintojen vuoksi. Ulosmittaus voi kohdistua käytännössä lähes kaikkeen varallisuuteen:

• pankkitileihin ja tilisaldoihin
• käteiseen
• arvopapereihin, rahastoihin ja osakkeisiin
• autoihin, koneisiin ja muuhun irtaimeen omaisuuteen
• asunto-osakkeisiin
• kiinteistöihin ja maa-alueisiin
• yhteisomistettuun omaisuuteen
• yrityksen omaisuuteen, jos viranomainen samaistaa sen yksityishenkilön omaisuudeksi

Täytäntöönpano käynnistyy usein nopeasti. Yksi ulosottomies tai kihlakunnanvouti voi käytännössä tehdä päätöksiä, joiden seurauksena omaisuutta ulosmitataan ja realisoidaan ilman erillistä tuomioistuinkäsittelyä yksittäisestä omaisuuserästä.

Valitus ei pysäytä ulosottoa

Yksi ulosottojärjestelmän keskeisistä ongelmista on se, että valitus ei automaattisesti keskeytä täytäntöönpanoa. Prosessi etenee tyypillisesti näin:

1. Viranomainen tekee ulosmittauspäätöksen.
2. Velallinen tai omistaja valittaa päätöksestä tai taustalla olevasta saatavasta.
3. Ulosoton toimi jatkuu valituksesta huolimatta: omaisuutta voidaan piyää takavarikossa, ulosmitata ja myydä.
4. Valitus käsitellään hallinto-oikeudessa, hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa vuosien päästä.
5. Jos valitus hyväksytään, omaisuus on usein jo myyty, pilkottu, siirretty edelleen tai menettänyt arvonsa.

Oikeusturva jää tällöin muodolliseksi. Mahdollinen myöhempi hyvitys ei palauta konkreettista omaisuutta, vaan korkeintaan jonkinlaisen rahallisen korvauksen – jos sitäkään.

Omaisuuden arvon romahtaminen vuosien prosesseissa

Moni omaisuuserä menettää arvonsa ajan myötä. Esimerkiksi:

• autot menettävät arvoaan ikääntymisen, kilometrien ja tekniikan vanhenemisen vuoksi
• koneet ja laitteet kuluvat ja vanhenevat
• irtain tavara menettää jälleenmyyntiarvonsa nopeasti

Valitusprosessi voi kestää 3–10 vuotta. Tänä aikana ulosmitattu omaisuus:

• voidaan myydä nopeasti selvästi alle markkinahinnan
• voi seistä varastoissa, joiden olosuhteet eivät ole omaisuudelle optimaaliset
• vanhenee ja menettää teknistä, kaupallista ja käyttöarvoa

Vaikka myöhemmin todettaisiin, että ulosotto on ollut perusteeton, alkuperäistä tilannetta ei saada palautettua. Vahinko realisoituu heti, oikeusturva vasta vuosia myöhemmin – jos ollenkaan.

Omistaja maksaa kulut myös virheellisissä toimissa

Omaisuuden haltuunotto ei poista omistajan kuluvastuuta. Prosessien aikana omistajalle jää usein maksettavaksi:

• varastointi- ja säilytyskustannukset
• vakuutukset
• verot ja maksut (esimerkiksi ajoneuvovero, kiinteistövero, katsastukset)
• lakimieskulut ja oikeudenkäyntikulut
• mahdolliset muut juoksevat kulut, vaikka omaisuus olisi viranomaisen hallussa tai lukittuna

Tilanne voi johtaa siihen, että säilytyskulut ja prosessikustannukset ylittävät omaisuuden arvon. Omistaja menettää omaisuuden ja maksaa lisäksi siitä, että on menettänyt sen.

Yhteisomistus – yhden velallisen ongelmat kaatavat kaikkien omaisuuden

Yhteisomistuksessa (esimerkiksi puolisoiden, sisarusten tai perikunnan kesken) yhden osakkaan velka tai ulosotto voi johtaa koko omaisuuden myyntiin. Käytännössä:

• velallisen osuus voidaan ulosmitata
• yhteisomistus voidaan purkaa pakolla
• omaisuus (esimerkiksi perintökiinteistö tai sukutalo) voidaan myydä vastoin muiden osakkaiden tahtoa
• kauppahinta voi jäädä selvästi alle käyvän arvon, jos omaisuus realisoidaan nopeasti ulosoton kautta

Näin yhden henkilön velka ja siihen liittyvä ulosotto voivat romuttaa koko yhteisön varallisuuden.

Pakkolunastus – valtio voi ottaa maa-alueet, rakennukset ja oikeudet ”yleisen tarpeen” nojalla

Yleinen tarve – joustava peruste omaisuuden ottamiselle

Pakkolunastuslainsäädäntö mahdollistaa sen, että valtio, kunta tai muu julkisyhteisö voi ottaa yksityisen omaisuuden haltuunsa “yleiseen tarpeeseen”. Pakkolunastus voi kohdistua muun muassa:

• maa-alueisiin ja kiinteistöihin
• rakennuksiin
• eri oikeuksiin ja etuuksiin

Yleisen tarpeen käsite on laaja ja tulkinnanvarainen. Pakkolunastus voidaan määrätä esimerkiksi:

• tie- ja ratahankkeiden vuoksi
• liikenne-, infra- ja energiaverkkojen takia
• puolustustarkoituksiin
• kaavoituksen ja maankäytön muutosten perusteella
• ympäristönsuojelu-, melusuojaus- tai turva-alueiden vuoksi

Ratkaisevaa on viranomaisen arvio siitä, että yleinen tarve ylittää yksityisen omistajan intressin.

Täysi korvaus ei tarkoita täyttä turvaa

Pakkolunastuksessa on periaatteena “täysi korvaus”. Käytännössä tämä ei kuitenkaan tarkoita, että omistaja olisi todellisesti turvattu:

• korvaus perustuu laskennalliseen tai arvioituun arvoon
• tunnearvoa, sukusuhdetta tai subjektiivista hyötyä ei korvata
• muutosten aiheuttamia kustannuksia (muutto, uuden paikan etsiminen, liiketoiminnan siirtäminen) ei hyvitetä täysimääräisesti
• prosessi voi olla pitkä ja raskas, ja korvaus viivästyy

Pakkolunastus vie omaisuuden väkisin, ja korvaus toimii ainoastaan lievennyksenä, ei omistusoikeuden todellisena suojana. Omistaja ei voi kieltäytyä, ainoastaan riidellä korvauksen suuruudesta.

Samaistus – yrityksen omaisuus voidaan tulkita yksityishenkilön omaisuudeksi

Yrityksen ja omistajan erillisyyden murtaminen

Suomalaisessa käytännössä esiintyy ilmiö, jota voidaan kutsua samaistamiseksi: viranomainen voi tulkita, että yrityksen omaisuus on tosiasiassa yksityishenkilön omaisuutta. Tämä on erityisen tyypillistä pienissä osakeyhtiöissä ja toiminimissä, joissa omistajan ja yrityksen varallisuus sekoittuu.

Käytännössä:

• kihlakunnanvouti tai ulosottomies voi katsoa, että yritystä on käytetty “omana lompakkona”
• yrityksen varallisuus tulkitaan tällöin omistajan henkilökohtaiseksi varallisuudeksi
• ulosmittaus laajenee silloin yhtiön pankkitileihin, koneisiin, autoihin ja muuhun omaisuuteen

Ratkaisevaa on yksittäisen viranhaltijan tulkinta – ei tuomioistuimen lopullinen kannanotto.

Samaistamisen seuraukset yritykselle

Kun yrityksen ja omistajan varallisuus samaistetaan:

• yrityksen tilit voidaan jäädyttää tai ulosmitata
• yrityksen autot, koneet, varasto ja irtain voidaan ulosmitata omistajan henkilökohtaisten velkojen vuoksi
• liiketoiminta pysähtyy, kun kassavirta ja käyttöomaisuus katoavat
• henkilöstö, alihankkijat ja asiakkaat kärsivät
• yritys ajetaan tyypillisesti konkurssiin

Kaikki tämä voi perustua yhden viranhaltijan arvioon rakenteesta, johon yrittäjä usein on nimenomaan luottanut suojamekanismina: osakeyhtiön erillisyyteen.

Valitus ei pelasta yritystä

Samaistuspäätöksistä voi valittaa, mutta:

• valitusprosessi kestää tyypillisesti vuosia
• yrityksen toiminta ei selviä pitkää epävarmuutta ja kassavirran katkeamista
• ulosmittaukset ja realisoinnit tapahtuvat ennen lopullista ratkaisua

Yritysomistuksen suoja jää näin teoriaksi. Kun samaistaminen tehdään, yritysomaisuuden menetys on käytännössä pysyvä, vaikka myöhemmin todettaisiin, että tulkinta oli virheellinen.

Valmiuslaki ja poikkeusolot – omaisuus voidaan määrätä valtion käyttöön

Valmiuslaki antaa poikkeusoloissa valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille laajat valtuudet rajoittaa normaaleja oikeuksia ja vapauksia. Tämä koskee myös omistusoikeutta.

Poikkeusoloissa voidaan säätää asetuksilla muun muassa:

• yksityisen omaisuuden tilapäisestä käytöstä
• tuotantolaitosten, kuljetuskaluston ja muiden resurssien velvoittamisesta valtion tarpeisiin
• yritysten toiminnan ohjaamisesta tai rajoittamisesta

Omaisuus ei tällöin ole omistajan vapaassa käytössä, vaan se voidaan määrätä osaksi valtion kriisinhallintaa. Omistusoikeus muuttuu ehdolliseksi: se on voimassa vain niin pitkään, kun valtio ei katso tarvitsevansa omaisuutta laajempaan käyttöön.

Hallinnolliset pakkokeinot – omaisuus voidaan jäädyttää ilman rikostuomiota

Väliaikaiset takavarikot ja turvaamistoimet

Poliisilla, verottajalla, tullilla ja muilla viranomaisilla on valtuuksia määrätä omaisuus:

• takavarikkoon rikostutkinnan yhteydessä
• hallinnolliseen turvaamistoimeen, jos esimerkiksi verosaatava tai muu saatava halutaan varmistaa

Takavarikko tai turvaamistoimi ei edellytä lainvoimaista tuomiota. Epäily, arvio tulevasta verosta tai riski saatavan menettämisestä voi riittää. Omaisuus voidaan pitää takavarikossa tai jäädytettynä koko tutkinnan ja prosessin ajan, usein vuosia.

Ennakolliset vakuusvaatimukset

Verohallinto voi määrätä yritykselle vakuusmaksun, jos katsoo verojen maksun olevan vaarassa. Jos vakuutta ei aseteta:

• yrityksen toimilupa tai liiketoiminta voidaan käytännössä estää
• omaisuutta voidaan ulosmitata vakuuden sijasta
• yritys voi ajautua konkurssiin ilman rikostuomiota ja ilman lopullista ratkaisua verokiistassa

Kyse on hallinnollisesta päätöksestä, joka perustuu viranomaisen arvioon riskistä.

Väärin perustein määrätty vero maksuun heti

Verotuspäätös pannaan täytäntöön, vaikka se olisi virheellinen. Käytännössä:

• vero määrätään ja erääntyy maksettavaksi
• veron perintä voidaan siirtää ulosottoon
• omaisuutta ulosmitataan ja realisoidaan
• valitus verotuksesta käsitellään myöhemmin hallinto-oikeudessa ja mahdollisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Jos vero myöhemmin kumotaan tai sitä alennetaan, yritys tai yksityishenkilö voi olla jo menettänyt omaisuutensa, liiketoimintansa ja luottokelpoisuutensa.

Valitusprosessit – näennäinen oikeusturva, joka ei pelasta omaisuutta

Suomessa hallinnolliset ja oikeudelliset muutoksenhakuprosessit ovat hitaita. Valituksia käsitellään tyypillisesti:

• hallinto-oikeudessa
• hovioikeudessa
• korkeimmassa oikeudessa
• korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Kokonaiskesto voi olla:

• 3 vuotta
• 5 vuotta
• pahimmillaan jopa 10 vuotta

Tänä aikana:

• ulosotto yleensä jatkuu
• pakkolunastus etenee
• takavarikot ja turvaamistoimet pysyvät voimassa
• yrityksen likviditeetti heikkenee
• omaisuus menettää arvoaan
• omistaja on vastuussa veroista, vakuutuksista ja muista kuluista

Oikeusturva toimii siis jälkikäteisenä mahdollisena korjausmekanismina, ei ennakollisena suojana omaisuuden menetykseltä. Kun lopullinen ratkaisu aikanaan tulee, varsinainen taloudellinen ja aineellinen vahinko on jo tapahtunut.

Kokonaiskuva – miksi yksityishenkilö ei käytännössä omista mitään

Kun kaikki edellä kuvatut mekanismit kootaan yhteen, muodostuu kuva järjestelmästä, jossa omistusoikeus on jatkuvan murentumisen kohteena.

1. Ulosotto
   Yksi ulosottomies tai kihlakunnanvouti voi päättää ulosmittauksista, joiden seurauksena pankkitilit, irtain, kiinteistöt ja osakkeet realisoidaan. Valitus ei pysäytä täytäntöönpanoa, ja omaisuus voi tuhoutua tai kadota ennen kuin asia ratkaistaan.
2. Pakkolunastus
   Yleinen tarve ylittää yksityisen edun. Maa, talo, yrityskiinteistö tai muu ei ole turvassa, jos viranomainen arvioi, että yhteiskunnallinen tarve edellyttää lunastusta.
3. Samaistus yritysomaisuudessa
   Yksi viranhaltija voi tulkita, että yrityksen omaisuus on tosiasiassa yrittäjän henkilökohtaista varallisuutta. Tämän seurauksena yrityksen varat ulosmitataan henkilökohtaisten velkojen vuoksi, yhtiö kaatuu ja omistuksen erillisyys menettää merkityksensä.
4. Valmiuslaki ja poikkeusolot
   Poikkeusoloissa yksityinen omaisuus voidaan määrätä valtion käyttöön, ja omistusoikeus muuttuu puhtaasti ehdolliseksi.
5. Hallinnolliset pakkokeinot
   Takavarikot, turvaamistoimet, vakuusvaatimukset ja ennakollinen veroperintä kohdistuvat omaisuuteen ilman lainvoimaista rikostuomiota. Perusteena voi olla pelkkä viranomaisen arvio riskistä tai epäselvästä tilanteesta.
6. Valitusprosessien pituus
   Oikeusturva toteutuu vuosien viiveellä, jos toteutuu. Sinä aikana omaisuus on voitu viedä, pilkkoa, myydä, vanhentaa tai siirtää edelleen.
7. Kuluvastuun jatkuminen
   Omistaja vastaa veroista, vakuutuksista, säilytyskuluista ja monista muista menoista, vaikka omaisuus olisi viranomaisen takavarikossa, ulosmitattuna tai käytännössä mennyt.

Lopputuloksena juridinen omistusoikeus on olemassa, mutta sen tosiasiallinen sisältö on heikko. Valtion, viranomaisten ja yksittäisten viranhaltijoiden käytössä olevat mekanismit mahdollistavat omaisuuden siirtämisen omistajalta pois kymmenillä eri tavoilla. Suoja on näennäinen, ja omistusoikeus on helppo murtaa.

Lisää esimerkkejä

Seuraavassa esitetään lisäesimerkkejä mekanismeista, jotka täydentävät jo aiemmin kuvattua kokonaisuutta ulosotosta, pakkolunastuksesta, samaistamisesta, valmiuslaista ja hallinnollisista pakkokeinoista. Nämä osoittavat, ettei yksityinen omaisuus ole turvassa Suomessa edes teoreettisella tasolla.

1. Rikoshyödyn takaisinperintä ilman tuomiota (ns. hyötykonfiskaatio)

Suomen rikoslainsäädännössä on mahdollista määrätä rikoksen tuottama taloudellinen hyöty valtiolle vaikka rikostoiminnasta ei annettaisi lopullista tuomiota itse teosta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi, kun epäillään rikollista toimintaa mutta syytekynnys ei ylity tai näyttö on riittämätön.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• omaisuus voidaan määrätä valtiolle, jos viranomainen vain arvioi, että se “on voinut olla rikoksen tuottamaa hyötyä”
• päätös voi perustua arvioon, ei näyttöön
• omistaja on todistustaakassa osoittamaan, että omaisuus ei ole rikollista alkuperää

Kyseessä on yksi oikeusjärjestelmän rajuimmista mekanismeista, koska se siirtää todistustaakan yksilölle ja mahdollistaa omaisuuden menettämisen syyttömänä.

2. Varojen jäädyttäminen terrorismin torjunnan nimissä

Suomi noudattaa EU:n ja YK:n pakotepäätöksiä. Tietyissä tilanteissa henkilön tai yrityksen varat voidaan jäädyttää täysin ilman:

• kotimaista tuomiota
• kotimaista tutkintaa
• kotimaista näyttöä

Käytännössä riittää, että EU tai YK tai Yhdysvallat asettaa henkilön pakotelistalle. Suomessa pakkokeinot astuvat voimaan automaattisesti. Varat jäädytetään kokonaan, ja niiden hallinta estyy ilman mitään kansallista oikeudellista prosessia.

3. Sosiaalihuoltolain mukaiset kiireelliset toimet (esim. lasten huostaanotto) – omaisuusvaikutus vanhemmille

Vaikka tämä ei ole perinteinen omaisuuden poisotto, se merkitsee sitä, että vanhemmilta voidaan riistää:

• lapsiin liittyvät oikeudet
• perhe-elämän yksityisyys
• mahdollisuus päättää omaisuudesta, joka on sidottu lapseen (esim. säästötilit)

Huostaanotot voidaan tehdä kiireellisenä päätöksenä yhden viranhaltijan toimesta.
Vaikutukset voivat kohdistua myös varallisuuteen, kuten tukiin ja perhekohtaisiin taloudellisiin etuuksiin.

4. Ympäristö- ja rakennusvalvonnan pakkotoimet – kiinteistö voidaan käytännössä tuhota

Rakennus- ja ympäristöviranomaiset voivat:

• määrätä rakennuksen purettavaksi
• määrätä rakennuskieltoja
• evätä lupia, jotka tekevät kiinteistöstä arvottoman
• määrätä käyttörajoituksia, jotka tekevät tontista hyödyttömän

Näissä tapauksissa omistaja menettää omaisuutensa arvon kokonaan, vaikka omistajuus säilyy.

Käytännössä tämä voi tuottaa saman lopputuloksen kuin pakkolunastus — ilman korvausta.

5. Lunastus kiinteistökaupan yhteydessä (etuoikeus lunastaa)

Suomessa tietyillä tahoilla — kuten kunnilla — voi olla oikeus lunastaa tietyllä alueella myyty kiinteistö samaan hintaan, jolla se olisi myyty kolmannelle osapuolelle.

Tämä rikkoo:

• omistajan oikeuden vapaasti päättää ostajasta
• markkinaehtoisen hinnan muodostumisen
• yksityisen sopimusvapauden

Vaikka korvaus on muodollisesti sama kuin kauppahinta, omistaja menettää oikeuden valita, kenelle myy.

6. Verojen ennakkoperintä ja oikaisu taannehtivasti

Verottaja voi:

• määrätä ennakkoverot arvioiden perusteella
• panna ne maksuun välittömästi
• korjata verotusta vuosia jälkikäteen
• periä taannehtivasti useille vuosille ulottuvia maksuja

Vaikka verotus olisi myöhemmin todettu virheelliseksi, ulosottotoimet ovat voineet jo tuhota varallisuuden tai liiketoiminnan.

7. Varainsiirto- ja perintövero – pakotettu varallisuuden jakaminen

Perintövero voi aiheuttaa tilanteen, jossa perinnön saajat:

• joutuvat myymään kiinteistön maksaakseen veron
• menettävät perintöomaisuuden kokonaan veron seurauksena
• joutuvat ulosottoon perintöveron takia

Näissä tapauksissa valtio pakottaa käytännössä omaisuuden myyntiin ilman, että omistaja voi säilyttää sen.

8. Tieliikennelain mukainen ajoneuvon haltuunotto

Poliisi voi ottaa ajoneuvon haltuun esimerkiksi:

• ajo-oikeudettoman ajon yhteydessä
• teknisen vian vuoksi
• epäilyistä, jotka koskevat ajoneuvon käyttöä väärin

Ajoneuvo voidaan siirtää, varastoida ja jopa romuttaa, jos katsotaan, että se on liikenteelle vaaraksi. Omistaja vastaa kaikista kustannuksista.

9. Tullin haltuunotto rajalla — yleinen menettämisseuraamus

Tullilla on laajat valtuudet takavarikoida:

• käteistä
• elektroniikkaa
• arvokkaita tavaroita
• ajoneuvoja

Takavarikko voidaan tehdä epäilyn perusteella, esimerkiksi:

• ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti
• epäselvyys maahantuonnin arvosta
• vähäinenkin poikkeama asiakirjoissa

Varojen takaisin saaminen voi kestää kuukausia tai vuosia, ja moni ei koskaan saa kaikkea takaisin.

Lähdeluettelo

• Suomen perustuslaki, erityisesti 15 § (omaisuuden suoja)
• Ulosottokaari ja ulosoton täytäntöönpanoa koskevat määräykset
• Ulosottolaitoksen ohjeistukset ulosmittauksesta ja realisoinnista
• Pakkolunastuslaki ja siihen liittyvät esitöitä koskevat asiakirjat
• Valmiuslaki ja siihen liittyvä hallituksen esitysaineisto
• Hallintolaki (hallinnollinen päätöksenteko ja oikeusturvakeinot)
• Verohallinnon ohjeet vakuusvaatimuksista ja verojen täytäntöönpanosta
• Poliisilaki (takavarikko ja turvaamistoimet)
• Oikeuskäytäntö liittyen samaistamiseen, peiteltyihin varallisuudensiirtoihin ja yrityksen sekä omistajan erillisyyden murtamiseen
• Oikeusministeriön julkaisut ulosoton, pakkolunastuksen ja oikeusturvakeinojen toimivuudesta Suomessa