Näin Suomeen veroprosentiksi 0%. Koulutuksen, puolustuksen tai sairaanhoidon kärsimättä.

Suomessa on poikkeuksellisen kyvykäs kansakunta, jolla olisi mahdollisuudet toteuttaa tehokas ja oikeudenmukainen valtio, missä jokainen euro on saman arvoinen. Tämä artikkeli esittää arvion siitä, millainen julkinen sektori mahdollistaisi joko 0 %, 5 % tai 10 % tuloveron kaikille, mutta verotus alkaisi vasta 20 000 € tulojen jälkeen. Malli perustuu hallinnon radikaaliin keventämiseen, tukien priorisointiin ja koulutuspolun uudistamiseen niin, että työelämään siirrytään aiemmin. Kyseessä on arvio; tarpeettomia verovarojen käyttökohteita on todellisuudessa vielä lukuisia, joten säästöpotentiaali voi olla esitettyä suurempi.

Nykyinen verokertymä (2024)

Verokertymä ilman tuloveroa

Huomioita

• Erotus: noin 39 mrd € vähemmän verotuloja → tämä on se säästö- tai lisärahoitustarve, joka täytyy kattaa menoleikkauksilla, kulutus-/haittaveroilla tai muilla rahoitusmuodoilla, jotta valtion ja kuntien talous pysyy tasapainossa.
• Sosiaalivakuutusmaksut (33,5 mrd €) jäävät ennalleen, koska ne rahoittavat pääosin työeläke- ja sairausvakuutusjärjestelmät.
• Tuotannon ja tuonnin verot (ALV, valmisteverot, ajoneuvoverot, kiinteistöverot) säilyvät täysin ennallaan tässä skenaariossa.

Entä työllisuusvaikutus?

Julkiselta sektorilta vapautuisi satoja tuhansia työntekijöitä esim alustatalouden käyttöön. Suomi tarvitsisi vähemmän kielitaidotonta työvoimaa, kun esim Verohallinnosta vapautuvat ihmiset pääsevät työskentelemään alustatalouden työtehtävissä.

1. Mitä jää ja säilytetään

Koulutus

• Oppivelvollisuus peruskouluun asti (15-vuotiaaksi), sen jälkeen laaja oppisopimusverkosto ja mahdollisuus työn ohessa suoritettavaan teoriaopetukseen.
• Yliopistot ja tiede pysyvät valtion ydintehtävinä, jotta tutkimus ja innovaatiot säilyvät kilpailukykyisinä.
• Peruskoulu ja lukio säilyvät maksuttomina.
• Korkeakoulutuksen painopiste siirtyy yliopistoihin ja tutkimukseen, ammattikorkeakoulujen volyymiä vähennetään 30–50 %.

Terveydenhuolto ja sosiaaliturva

• Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito säilyvät nykytasolla, mutta hallinto ja prosessit digitalisoidaan.
• Sosiaaliturva muuttuu vastikkeelliseksi: perustoimeentulo tarjotaan vain työpanosta vastaan.

Turvallisuus

• Maanpuolustus, poliisi ja rajaturvallisuus pidetään vähintään nykyisellä tasolla.

2. Mitä poistetaan tai supistetaan

Hallinto ja byrokratia

• AVI- ja ELY-keskusten verkosto puretaan ja yhdistetään yhdeksi lupahallinnoksi.
• Ministeriöiden ja keskushallinnon raportointivelvoitteet minimoidaan, hallinnon virkoja vähennetään 25–30 % luonnollisen poistuman kautta.
• Verohallinto supistuu jopa 80 %, koska tuloverotus poistuu tai kevenee radikaalisti.
• Eduskunnan koko puolitetaan 200 → 100 kansanedustajaan, valiokuntien määrää supistetaan.

Tuet ja avustukset

• Yritystuet poistetaan lukuun ottamatta välttämättömiä infrastruktuurihankkeita.
• Kulttuuri-, urheilu- ja järjestötuet rajataan kriittisiin kohteisiin (kirjastot, ensi- ja turvakodit).
• Kansalliset maataloustuet supistetaan EU:n minimitasolle.
• Aluekehityshankkeet ja poliittiset “jakovarat” lopetetaan.

Koulutuksen rakenteet

• Ammattikorkeakoulujen päällekkäisyydet puretaan, osa kampuksista suljetaan.
• Teoriaopetus siirretään verkkoon, jolloin opetushenkilöstön ja tilakustannusten tarve vähenee.
• Oppisopimusmalli kattaa yli 50 % ammatillisesta koulutuksesta.

Maahanmuuttopolitiikka

• Humanitaarinen maahanmuutto muutetaan vastikkeelliseksi: oleskelun ehtona työpanos ja koulutusvelvoite.
• Kotouttamisohjelmien kustannuksia leikataan, kun tuottava työ alkaa heti.

3. Virastokohtaiset kohteet

4. Kolme mallia – 0 %, 5 % ja 10 % tulovero (20 000 € jälkeen)

5. Tuottavuusvaikutus

• Työelämään siirtyminen 1–2 vuotta aiemmin kasvattaa BKT:tä arviolta 3–3,5 mrd €/v.
• Julkisen talouden veropohja laajenee kulutus- ja ALV-verojen kautta 0,3–0,6 mrd €/v.
• Syrjäytymisriski pienenee, kun nuoret saavat työpaikan ja palkan varhain.

6. Kokonaisarvio

Näiden toimien jälkeen Suomi voisi poistaa tuloveron kokonaan tai pitää sen hyvin matalana. Keskituloiselle tämä merkitsisi jopa 6 000–8 400 € lisätuloa vuodessa. Julkinen sektori olisi pienempi ja digitaalinen, mutta silti turvaisi koulutuksen, terveydenhuollon ja turvallisuuden.

On kuitenkin korostettava, että tämä on arvio: tarpeettomia menoja, päällekkäisiä hankkeita ja tehottomia käytäntöjä on paljon enemmän kuin tässä on lueteltu. Todellinen säästöpotentiaali voi olla huomattavasti suurempi, jos analyysi vietäisiin syvemmälle yksittäisiin ohjelmiin, hankkeisiin ja virkoihin.

Lähdeluettelo

1. Tilastokeskus – Julkisyhteisöjen verot ja veroluonteiset maksut
2. Tilastokeskus – Verot ja veroluonteiset maksut, neljännesvuositilasto
3. Valtiovarainministeriö – Julkisen talouden suunnitelma 2024–2027
4. Verohallinto – Verotilastot ja verokertymät
5. Kela – Toimintakertomus ja tilastot
6. OECD – Revenue Statistics Finland 2023
7. EU – Once-Only Principle for Public Administrations
8. e-Estonia – X-Road Overview
9. Tilastokeskus – Koulutuksen taloudelliset resurssit ja opiskelijamäärät
10. Työ- ja elinkeinoministeriö – Yritystukiselvitys
11. Suomen Pankki – Kansantalouden tilinpäätöstilastot ja BKT
12. ETLA – Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset