Sisällysluettelo
Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten euro-päätös syntyi, millä valtiosääntöisillä perusteilla se hyväksyttiin, millaisia taloudellisia vaikutuksia euroalueella on ollut Suomelle ja miksi päätöksen demokraattinen oikeutus herättää yhä perusteltuja kysymyksiä.
Faktalaatikko: Suomen euroon liittyminen lyhyesti
EU-kansanäänestys:
Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä 16.10.1994. Äänestyksessä ei kysytty eurosta tai talous- ja rahaliitosta (EMU).
Euro-päätös:
Suomen liittymisestä euroalueeseen päätettiin vuonna 1998 eduskunnassa hallituksen tiedonannon pohjalta. Kansanäänestystä ei järjestetty.
Perustuslakivaliokunnan tulkinta:
Valiokunnan enemmistö katsoi, ettei euroon siirtyminen ollut uusi suvereniteettisiirto, vaan EU-jäsenyyden jo hyväksytty seuraus. Päätös mahdollistettiin tulkinnalla EU-liittymissopimuksen “kattavuudesta”.
Eriävät mielipiteet:
Osa valiokunnan jäsenistä katsoi, että valuutasta ja rahapolitiikasta luopuminen kuuluu suvereniteetin ytimeen ja olisi edellyttänyt raskaampaa menettelyä.
Euro käyttöön:
Euro otettiin käyttöön kirjanpitovaluuttana 1999 ja käteisvaluuttana 2002. Suomen markka poistui käytöstä.
Vertailu muihin EU-maihin:
Ruotsi ja Tanska järjestivät kansanäänestyksen eurosta ja jäivät sen ulkopuolelle. Useat EU-maat (mm. Puola ja Tšekki) käyttävät yhä omaa valuuttaansa.
Eurosta eroaminen:
EU-oikeus ei tunne selkeää menettelyä eurosta eroamiseen ilman EU-eroa tai perussopimusten muutosta.
Euro ei ollut vain maksuväline – vaan vallansiirto
Euroon liittymistä on usein kuvattu teknisenä tai talouspoliittisena ratkaisuna. Todellisuudessa kyse oli yhdestä merkittävimmistä suvereniteettia koskevista päätöksistä Suomen itsenäisyyden aikana. Yhteisvaluutta merkitsi luopumista omasta rahapolitiikasta, valuuttakurssista ja keskuspankin itsenäisestä ohjauksesta. Rahapolitiikka siirtyi Euroopan keskuspankille, jonka päätöksenteko perustuu koko euroalueen keskiarvoihin, ei yksittäisten maiden taloudelliseen tilanteeseen.
Monissa Euroopan maissa näin perustavanlaatuisia ratkaisuja on pidetty niin merkittävinä, että niistä on kysytty kansalaisten mielipidettä erikseen. Suomessa näin ei tehty.
EU-kansanäänestys 1994 – mitä suomalaisilta todella kysyttiin?
Lokakuussa 1994 suomalaiset osallistuivat neuvoa-antavaan kansanäänestykseen EU-jäsenyydestä. Äänestys oli historiallinen ja herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Itse kysymys oli kuitenkin rajattu: tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti.
Äänestysmateriaaleissa painotettiin EU-jäsenyyden yleisiä hyötyjä – taloutta, kauppaa, turvallisuuspoliittista asemaa ja vaikutusvaltaa Euroopassa. Euroa tai talous- ja rahaliittoa ei kuitenkaan käsitelty ymmärrettävällä tai konkreettisella tavalla. Yhteisvaluuttaa ei esitetty väistämättömänä seurauksena, eikä kansalaisille kerrottu, että rahapolitiikka siirtyisi myöhemmin pysyvästi EU-tasolle.
Tämä ei ollut sattumaa. EU-jäsenyys oli poliittisesti herkkä kysymys, ja hallitus pyrki pitämään keskustelun mahdollisimman hallittavana.
Mitä poliittinen johto tiesi – ja mitä jätettiin sanomatta?
Hallituksen, virkamiesten ja asiantuntijoiden tasolla euro ja EMU olivat hyvin tiedossa. Maastrichtin sopimus sisälsi selkeän tavoitteen yhteisvaluutasta, eikä Suomi neuvotellut itselleen poikkeusta kuten Tanska tai Iso-Britannia. Julkisessa viestinnässä euro esitettiin silti usein kaukaisena, avoimena tai myöhemmin ratkaistavana kysymyksenä.
Kansalaisille ei kerrottu, että:
- euroon siirtyminen voitaisiin toteuttaa ilman uutta kansanäänestystä
- päätös voitaisiin tehdä hallituksen tiedonannolla
- perustuslakia ei välttämättä muutettaisi
- eurosta ei olisi käytännössä helppoa paluuta
Tätä ei voi pitää suoranaisena harhaanjohtamisena, mutta kyse oli tietoisesta vaikenemisesta menettelykysymyksessä, joka osoittautui myöhemmin ratkaisevaksi.
Vuosi 1998: euro-päätös tehdään eduskunnassa
Varsinainen päätös euroon liittymisestä tehtiin keväällä 1998. Hallitus antoi eduskunnalle tiedonannon Suomen osallistumisesta talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Kyse ei ollut lakiesityksestä eikä perustuslain muutoksesta, vaan poliittisesta linjauksesta, jonka eduskunta hyväksyi yksinkertaisella enemmistöllä.
Menettely oli muodollisesti laillinen. Samalla se oli poikkeuksellisen kevyt ratkaisu päätökselle, joka koski kansallisen rahapolitiikan luovuttamista pysyvästi. Kansanäänestystä ei järjestetty, eikä asiaa palautettu kansalaisten ratkaistavaksi.
Perustuslakivaliokunnan tulkinta – koko päätöksen avain
Euroon liittymisen mahdollisti perustuslakivaliokunnan enemmistön tulkinta, jonka mukaan euro ei ollut uusi suvereniteettisiirto. Valiokunnan mukaan EU-jäsenyyden hyväksyminen oli jo kattanut EMU:n velvoitteet, ja euroon siirtyminen vain “aktivoi” nämä jo hyväksytyt seuraukset.
Tämä tulkinta oli juridisesti mahdollinen ja poliittisesti ratkaiseva. Sen ansiosta euroon siirtyminen voitiin toteuttaa ilman perustuslain muutosta ja ilman raskasta menettelyä.
Eriävät mielipiteet – varoitus, joka jäi sivuun
Perustuslakivaliokunnassa esitettiin myös eriäviä mielipiteitä. Niissä korostettiin, että valuutta ja rahapolitiikka kuuluvat suvereniteetin ytimeen, eikä niistä luopumista voida pitää teknisenä yksityiskohtana. Kritiikin mukaan EU-jäsenyyden hyväksyminen ei automaattisesti oikeuttanut kaikkia tulevia vallansiirtoja.
Eriävissä mielipiteissä nähtiin myös laajempi riski: jos näin suuri päätös voidaan tehdä tulkinnalla ja tiedonannolla, samaa logiikkaa voidaan soveltaa myöhemminkin.
Euroalueen talousvaikutukset – alkuvuosien vakaudesta rakenteellisiin ongelmiin
2000-luvun alussa eurosta nähtiin Suomelle myös hyötyjä. Korkotaso laski, valuuttakurssiriskit poistuivat euroalueen sisäisessä kaupassa ja investointiympäristö vakautui. Suomea pidettiin euroalueen mallimaana.
Käänne tapahtui 2010-luvulla. Finanssikriisin ja eurokriisin jälkeen euroalueen rakenteelliset ongelmat alkoivat näkyä Suomessa erityisen voimakkaina.
Suomella ei ollut mahdollisuutta:
- devalvoida valuuttaansa
- keventää rahapolitiikkaa oman taloustilanteensa mukaan
- tukea teollisuuden kilpailukykyä valuuttakurssijoustoilla
Sopeutuminen tapahtui niin sanotun sisäisen devalvaation kautta: palkkamaltin, julkisten menoleikkausten ja työttömyyden avulla. Tämä osui erityisesti teollisuuteen ja vientivetoisiin alueisiin.
Pitkittynyt heikko kasvu ja vertailu muihin EU-maihin
Suomen talous kasvoi poikkeuksellisen heikosti vuosina 2008–2016. Teollinen tuotanto supistui, ja talous toipui hitaammin kuin monissa verrokkimaissa.
Ruotsi, Tanska, Puola ja Tšekki - nämä kaikki ovat EU-maita, mutta euroalueen ulkopuolella jääneinä selvisivät kriiseistä joustavammin. Niillä oli käytössään oma valuutta tai vähintään mahdollisuus joustavampaan rahapolitiikkaan. Suomi oli täysin sidottu euroalueen yhteiseen linjaan, vaikka talouden rakenne poikkesi euroalueen ytimestä.
Eurosta eroaminen – miksi keskustelu on nyt vaikeaa
Eurosta eroaminen ei ole EU-oikeudessa suoraviivaisesti mahdollista ilman EU-eroa tai perussopimusten muutosta. Tämä tekee alkuperäisestä päätöksestä entistä merkittävämmän: ratkaisu, joka tehtiin kevyellä menettelyllä, on käytännössä lähes peruuttamaton.
Johtopäätös
Euro ei tullut Suomeen salaa, mutta se tuli ilman suoraa kansan päätöstä. Päätös oli juridisesti laillinen, mutta demokraattisesti kapea. Taloudelliset vaikutukset ovat olleet ristiriitaisia: alkuvuosien vakaus on vaihtunut pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin, joita oma rahapolitiikka olisi voinut lieventää.
Kysymys ei ole vain eurosta. Kyse on siitä, miten pysyviä ja suvereniteettia koskevia päätöksiä Suomessa tehdään ja kenen mandaatilla?
Lähteet ja lisälukeminen
Suomen EU-kansanäänestys 1994
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/152310/xeuvaa_199400_1994_dig_4.pdf
https://www.doria.fi/handle/10024/119898
Perustuslakivaliokunta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_7+1998.pdf
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_8+1998.pdf
Euro ja talousvaikutukset
https://www.suomenpankki.fi
https://www.oecd.org/finland
https://ec.europa.eu/eurostat
Vertailumaat
https://www.riksbank.se
https://www.nationalbanken.dk
https://www.nbp.pl
https://www.cnb.cz
