Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä

Sisällysluettelo

Autoveron vaikutus liikenneturvallisuuteen ja autokannan uusiutumiseen

Suomen henkilöautojen keski-ikä on noussut 13,6 vuoteen (2024) ja on selvästi korkeampi kuin naapurimaissa. Vanha autokanta heijastuu liikenneturvallisuuteen: vanhempien autojen onnettomuuksissa loukkaantumis- ja kuolemanriski on tutkitusti suurempi kuin uudemmilla autoilla ajettaessa. Tässä osassa tarkastelemme, miten liikenneturvallisuus ja autokannan uusiutuminen olisivat voineet kehittyä, jos Suomi olisi poistanut autoveronsa Ruotsin tavoin jo 1995.

Taustaa: Ruotsi saavutti 2000-luvulla huomattavasti Suomea alhaisemmat tieliikenteen kuolonuhriluvut, osin siksi, että Ruotsin autokanta uudistui nopeammin ja uudet turvallisuusinnovaatiot yleistyivät nopeammin. Selvitämme, olisiko autoveron poistaminen voinut tuoda Suomeen vastaavia hyötyjä.

Autokannan ikääntyminen ja turvallisuus

Taustaa: Suomessa yli 40 % henkilöautoista on yli 15-vuotiaita. Vanhassa autokannassa on vähemmän moderneja turvavarusteita (esimerkiksi ajonvakautus, kehittyneet turvatyynyt, kaista-avustimet) ja rakenteellinen turvallisuus on heikompi.

Vaikutukset: Vanhan kaluston onnettomuustilastot kertovat karua kieltä: Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan vuosina 2005–2010 valmistettujen autojen suuremmissa törmäyksissä lähes 10 % johti henkilövahinkoihin, kun vastaava luku uudemmissa, vuoden 2021 jälkeen valmistetuissa autoissa oli vain 5 %. Uudemmilla autoilla ajetaan myös keskimäärin enemmän, joten niiden parempi suoriutuminen turvallisuudessa ei johdu vähäisemmästä käytöstä, vaan paremmasta tekniikasta.

Analyysi: Mikäli autoveroa ei olisi ollut ja autokanta olisi uudistunut nopeammin 1990-luvun puolivälistä lähtien, Suomen teillä liikkuvien autojen keski-ikä olisi lähempänä Ruotsin lukemia (nykyisin Ruotsi ~10,7 vuotta). Tämä tarkoittaisi, että aiempien vuosikymmenten autojen puutteelliset turvaominaisuudet olisivat jääneet liikenteestä sivuun nopeammin. Onnettomuustietoinstituutin mukaan uudemmalla autolla ajaminen on yksi tehokkaimmista keinoista pienentää vakavan loukkaantumisen riskiä; esimerkiksi ESC-ajonvakautus vähentää yksittäisonnettomuuksia merkittävästi.

Autoveron vaikutus auton vaihtoväliin

Lainsäädännöllinen perusta: Autovero nostaa uuden auton hankintahintaa keskimäärin 4–50 % auton CO2-päästöistä riippuen. Tällä on suora vaikutus kuluttajien haluun vaihtaa vanha auto uuteen. Korkean hankintaveron maissa – Suomi mukaan lukien – auton keskimääräinen käyttöaika on pidempi.

Vaikutukset: Ruotsi luopui hankintaverosta ja siellä autokannan uusiutumistahti on ripeämpi: autoja kierrätetään uusiksi ja viedään käytettynä ulkomaille (noin 100 000 auton vuosivienti) enemmän. Suomessa sen sijaan autosta pidetään kiinni keskimäärin 20 vuotta (romutusikä ~22,8 vuotta). Ilman autoveroa suomalaiset kotitaloudet olisivat todennäköisesti taloudellisesti pystyneet päivittämään autojaan useammin.

Analyysi: Traficomin laskelmat (autokantamallit) osoittavat, että autoveron asteittainenkin alennus nuorentaa autokantaa ja poistaa vanhimpia, suuripäästöisiä ja turvattomimpia autoja liikenteestä. Skenaariossa, jossa autovero poistettiin jo 1995, Suomen autokanta olisi voinut saavuttaa esimerkiksi 2010-luvulla keski-iän, joka on 2–3 vuotta alhaisempi kuin toteutuneessa historiassa. Tällä on suora yhteys liikenneturvallisuuteen: Liikenneturva ja Onnettomuustietoinstituutti korostavat, että vanhojen autojen korvautuminen uusilla on keskeinen keino parantaa tieliikenteen turvallisuutta.

Turvallisuusteknologian yleistyminen

Vaikutukset: Uusissa autoissa on huomattavasti enemmän aktiivisia ja passiivisia turvavarusteita. Esimerkiksi autoihin on 2000-luvulla yleistynyt automaattinen hätäjarrutus (AEB), kaistavaroittimet, mukautuva vakionopeudensäädin, paremmat törmäystestitulokset tuovia korirakenteita sekä enemmän turvatyynyjä. Suomessa verotus on viivästyttänyt tämän teknologian laajamittaista läpimurtoa, koska auton ostokustannus on korkeampi.

Analyysi: EU on pyrkinyt paikkaamaan eroja säätämällä pakollisia turvavarusteita: heinäkuusta 2024 alkaen kaikissa uusissa EU:ssa myytävissä autoissa on oltava mm. peruutuskamera tai -tutka ja kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät. Suomessa nämä vaatimukset toki uusivat kalustoa jatkossa, mutta autoveron vuoksi moni kuluttaja voi silti päätyä ostamaan käytetyn auton, jossa näitä järjestelmiä ei ole. Autoverottomassa tilanteessa suurempi osa autoilijoista olisi voinut hankkia uutena auton, jossa on viimeisimmät turvateknologiat. Ruotsissa esimerkiksi automaattinen hätäjarrutus ehti yleistyä autokantaan varhain 2010-luvulla, kun monella oli varaa ostaa tuore auto. Samaan aikaan Suomessa moni ajoi yhä 1990-luvun autoilla. Tämän seurauksena Ruotsin liikenneturvallisuuskehitys (Vision Zero -ohjelman tukemana) on ollut Suomea suotuisampaa: vuonna 2020 Ruotsissa liikennekuolemia per 100 000 asukasta oli noin 2,0 kun Suomessa vastaava luku oli noin 3,0 (tilastot osoittavat johdonmukaisesti Ruotsin etumatkan). Osaselitys on uudempi autokanta ja kattavampi turvatekniikan levinneisyys.

Onnettomuustilastojen kehitys 1995–2025

Vaikutukset: Suomessa tieliikenteen kuolemien määrä on laskenut 1990-luvun alun yli 400 vuosittaisesta uhrista noin 200 uhriin vuosikymmenen vaihteessa, mutta lasku on sittemmin hidastunut. Ruotsissa lähtötaso oli samaa luokkaa, mutta he pääsivät jo alle 200 uhrin tasolle 2000-luvun loppuun mennessä, vaikka väkiluku on suurempi. Onnettomuustietoinstituutin mukaan jokainen ikääntynyttä autokantaa nuorentava toimi (kuten romutuspalkkiot tai verokannustimet) näkyy piikkinä turvallisuusparannuksissa, kun uusia autoja tulee liikenteeseen.

Analyysi: Jos autovero olisi poistettu, Suomi olisi mahdollisesti saavuttanut Ruotsin tasoa lähestyvät turvallisuusluvut nopeammin. Vanhojen autojen osuus vakavissa onnettomuuksissa olisi ollut pienempi, mikä vähentää sekä onnettomuusriskiä että niiden seurausten vakavuutta. Arvioiden mukaan autokannan nopeampi uusiutuminen olisi voinut tuottaa yhteiskunnalle liikenneturvallisuushyötyjä arvoltaan kymmeniä miljoonia euroja per vuosi vähentyneinä onnettomuuskustannuksina. Tämä tarkoittaa pelastuneita ihmishenkiä ja välttyneitä loukkaantumisia.

EU-tason sääntely ja Suomen tilanne

Lainsäädännöllinen perusta: EU on asettanut uusia autoja koskevia vaatimuksia (Euro NCAP -testit ohjaavat valmistajia, EU-asetus 2019/2144 pakollisista turvavarusteista). Lisäksi EU:n liikenneturvallisuusstrategioissa jäsenmaita kannustetaan toimiin, joilla vanhoja vaarallisia ajoneuvoja saadaan pois liikenteestä. Suomi on ottanut käyttöön romutuspalkkiokampanjoita 2015 ja 2018, joilla tuettiin vanhan auton vaihto uuteen vähäpäästöiseen autoon. Nämä keinot ovat osoittautuneet tehokkaiksi: Traficomin seurantatutkimuksissa romutuspalkkiolla ostetut autot menivät usein ostajille, jotka muuten eivät olisi uutta autoa hankkineet.

Analyysi: Autoveron poisto olisi toiminut jatkuvana romutuskannustimena markkinaehtoisesti. Kuluttajien ei tarvitsisi odottaa valtion tukikampanjoita, vaan uuden auton hinta olisi aina suhteellisesti edullisempi. Tämä olisi EU:n liikenneturvallisuustavoitteiden mukaista, koska nopea kaluston uusiutuminen on unionin laajuinen tavoite Vision Zero -periaatteen tukemiseksi. Suomi ja muut korkeaa hankintaveroa perineet maat (esim. Tanska) ovatkin saaneet komissiolta huomautuksia verotuksensa vaikutuksista sisämarkkinoihin ja välillisesti myös turvallisuuteen, vaikkei tätä suoraan lainsäädännössä säännelläkään.

Johtopäätökset liikenneturvallisuudesta

Johtopäätökset: Autoveron poistaminen olisi todennäköisesti parantanut liikenneturvallisuutta Suomessa nopeuttamalla autokannan uusiutumista. Uudempi auto on keskimäärin turvallisempi sekä aktiivisesti (estää onnettomuuksia) että passiivisesti (suojaa paremmin onnettomuudessa). Vuonna 2025 voimme todeta, että Suomen autokannan korkea keski-ikä on yksi haaste liikenneturvallisuudelle. Tämä on tunnistettu myös hallinnon tasolla; esimerkiksi Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmät ovat esittäneet hankintaverojen keventämistä turvallisuus- ja ympäristösyistä. Ruotsin päätös poistaa autovero jo 30 vuotta sitten on osaltaan myötävaikuttanut siihen, että ruotsalaiset ajavat uudemmilla ja turvallisemmilla autoilla. Suomi on saavuttanut turvallisuudessa edistystä muilla keinoin (tieinfrastruktuuri, kampanjat, lakiuudistukset), mutta autokannan hidas uusiutuminen on jarruttanut kehitystä. Skenaarioanalyysi osoittaa, että autoveron poistaminen olisi ollut yksi tehokkaimmista yksittäisistä toimista, joilla Suomi olisi voinut nopeuttaa matkantekoaan kohti nolla vision tavoitetta.