Sisällysluettelo

Käytettyjen tuontiautojen marginaaliverotus ja ALV-kertymä 1995–2025

Suomeen on EU-jäsenyyden aikana tuotu runsaasti käytettyjä autoja muista jäsenmaista. Marginaaliverotus on arvonlisäverotuksen menettely, jota käytetään käytetyn tavaran kaupassa: autoliike maksaa ALV:n vain voittomarginaalistaan. Tämä järjestelmä on vähentänyt Suomen saamaa arvonlisäveroa käytettyjen tuontiautojen kaupasta. Tässä osassa tarkastellaan, miten käytettyjen autojen tuonti olisi kehittynyt ja vaikuttanut arvonlisäverokertymään, jos autoveroa ei olisi ollut vuosina 1995–2025.

Tausta: Ruotsi autoverosta luopuneena maana tarjoaa vertailukohdan – siellä tarve käytettyjen autojen tuonnille on ollut vähäinen, kun taas Suomessa korkea autovero on tehnyt käytettyjen tuontiautojen kaupasta houkuttelevan verojen minimointikeinon.

Tausta: Käytettyjen autojen tuonti EU-jäsenyyden alusta

Taustaa: Vuonna 1995 Suomen liityttyä EU:hun alkoi käytettyjen henkilöautojen tuonti kasvaa. Kotimainen autovero teki uusista autoista kalliimpia, mikä loi kannusteen tuoda edullisempia käytettyjä autoja esimerkiksi Ruotsista, Saksasta ja muista maista. Vuoteen 2003 mennessä tuontimäärät kiihtyivät, kun siirtymäajat päättyivät.

Lainsäädännöllinen perusta: EU:n perussopimuksen artikla 110 kieltää jäsenmaita syrjimästä toisessa jäsenvaltiossa jo verotettuja tuotteita omilla veroillaan. Tämä tarkoitti, että Suomen tuli kohdella ulkomailta tuotua käytettyä autoa siten, ettei sen verotus muodostu kokonaisuudessaan raskaammaksi kuin vastaavan kotimaisen auton. Korkein hallinto-oikeus vahvisti, että tuodun auton autoveroprosentti on määräytyvä sen alkuperäisen rekisteröintiajankohdan mukaan. Tämä esti Suomea korottamasta autoveroa tehokkaasti ilman, että markkina ohjautui käytettyjen tuontiin.

Marginaaliverotus käytettyjen autojen kaupassa

Lainsäädännöllinen perusta: EU:n arvonlisäverodirektiivi sallii marginaaliverotusmenettelyn käytettyjen tavaroiden kaupassa. Autoliikkeet voivat ostaa käytetyn auton verotta ja myydä sen edelleen niin, että ALV maksetaan vain katteesta. Tämä on ollut yleinen käytäntö tuontiautojen myynnissä.

Vaikutukset: Kun suomalainen ostaja tuo auton ulkomailta esimerkiksi saksalaiselta autoliikkeeltä, myyntihinta sisältää vain myyjän katteeseen kohdistuvan ALV:n, joka yleensä tilitetään myyjän kotimaahan. Suomi ei saa tuontiautosta täyttä 25,5 %:n arvonlisäveroa, toisin kuin kotimaassa uuden auton myynnistä.

Analyysi: Korkea autovero on lisännyt marginaaliverotettujen tuontiautojen houkuttelevuutta, sillä kuluttaja säästää sekä autoveron että maksaa vähemmän ALV:ia. Tämän seurauksena valtiolta jää merkittäviä ALV-tuloja saamatta käytettyjen autojen maahantuonnin vuoksi.

Verotuottomenetykset valtiolle

Vaikutukset: Arvioiden mukaan suomalaiset käyttävät vuosittain noin 1 miljardi euroa ulkomailta tuotavien käytettyjen autojen hankintaan. Suuri osa tästä summasta jää Suomen verottamatta arvonlisäveron osalta. Vaikka tuoduista autoista peritään autovero, niiden arvonlisävero maksettiin jo aikanaan ensimyynnin yhteydessä toiseen maahan, tai se jää marginaaliverotuksen vuoksi hyvin pieneksi Suomeen. Autoalan laskelmien mukaan käytettyjen tuontiautojen suuri määrä merkitsee selvää verotulomenetystä verrattuna tilanteeseen, jossa vastaavat kaupat tehtäisiin uusina kotimaassa.

Analyysi: Mikäli autoveroa ei olisi ollut ja uusien autojen hinnat olisivat olleet alempia, osa näistä tuontikaupoista olisi korvautunut kotimaan kaupoilla. Siten valtio olisi saanut täyden ALV-tuoton useammasta autosta. Marginaaliverotus olisi menettänyt merkitystään, koska kuluttajalla ei olisi ollut yhtä suurta taloudellista kannustinta hakea auto ulkomailta.

Ruotsin ja Suomen erot tuontiautoissa

Ruotsissa – jossa autoveroa ei ole – ensirekisteröidään autoja väkilukuun suhteutettuna enemmän ja tuontia käytännössä tapahtuu vain erityistapauksissa. Vuonna 2022 Ruotsissa rekisteröitiin noin 290 000 uutta henkilöautoa ja tuotiin käytettynä alle 10 000 autoa. Samana vuonna Ruotsista vietiin ulkomaille noin 110 000 käytettyä autoa, mikä heijastaa markkinoiden ylitarjontaa uusista autoista. Suomessa sen sijaan käytettyjen autojen nettotuonti on ollut huomattavan suurta: esimerkiksi 2010-luvun lopulla Suomeen virtasi vuosittain 30 000–40 000 käytettyä autoa ulkomailta.

Vaikutukset: Tämä ero johtuu pitkälti verotuksen rakenteesta. Ruotsissa kuluttaja ei hyödy verotuksellisesti käytetyn auton tuonnista, koska uuden auton hankintahinta on veroton. Suomessa korkea autovero on tehnyt esimerkiksi Ruotsista ostetusta käytetystä autosta houkuttelevan vaihtoehdon – etenkin ennen kuin Suomi poisti käytännössä verojen kaksinkertaisen perimisen riskin.

Analyysi: Autoveroton skenaario Suomessa olisi todennäköisesti johtanut Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen, jossa käytettyjen tuontiautojen määrä olisi jäänyt marginaaliseksi. Uusien autojen kotimaan kauppa olisi kattanut kysynnän, ja Suomi olisi välttynyt tilanteelta, jossa verotulot valuvat ulkomaille käytettyjen ajoneuvojen tuonnin myötä.

Harmaan talouden ilmiöt tuontiautoissa

Vaikutukset: Verohallinnon selvitykset ovat tuoneet esiin harmaan talouden ongelmia käytettyjen autojen tuonnissa. Joissakin tapauksissa tuojat ovat pimittäneet voittojaan tai manipuloineet autojen arvoa alentavien kustannusten avulla vähentääkseen maksettavaa autoveroa ja ALV:ia. Marginaaliverotusmenettelyä on voitu myös väärinkäyttää: esimerkiksi auto on voitu kierrättää bulvaanien kautta, jotta myynti vaikuttaisi marginaaliverotettavalta yksityishenkilöiden väliseltä kaupankäynniltä. Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön raportissa 2/2020 todettiin, että veronkierto autokaupassa on moninaista ja erityisesti tuontiautojen kaupassa piilee riskejä verojen välttämiseen.

Analyysi: Autoveron poistaminen olisi kaventanut näitä harmaan talouden mahdollisuuksia. Kun uutta autoa ei rasita hankintavero, ei olisi yhtä suurta kannustinta kätkeä kauppaa marginaaliveron piiriin tai aliarvottaa tuontiautoa. Myös tulli- ja veroviranomaisten työ helpottuisi, kun auton arvon määrittelyä verotusta varten ei tarvitsisi tehdä – juuri arvioperusteisiin sisältyvät epävarmuustekijät ovat luoneet maaperää väärinkäytöksille.

Arvonlisäverokertymän kehitys skenaariossa

Analyysi: Jos Suomi olisi poistanut autoveron 1995, arvonlisäverokertymä autokaupasta olisi kasvanut nopeammin ja ollut vakaampi. Valtion ei olisi tarvinnut myöhemmin paikata ALV-menetyksiä kiristämällä muita veromuotoja. Käytettyjen tuontiautojen määrä olisi jäänyt pienemmäksi, ja autokannan uusiutuminen kotimaassa olisi ollut vilkkaampaa. Tämä olisi tuonut enemmän verotuloja myös huoltobisnekseen ja vakuutusalaan, kun uudet autot rekisteröidään ja huolletaan Suomessa.

Johtopäätökset: Nykytilanteessa vuonna 2025 Suomen veropolitiikassa tunnistetaan, että marginaaliverotus ja käytettyjen autojen tuonti ovat heikentäneet ALV-kertymää. Autoveron asteittaisilla alennuksilla onkin 2010-luvulla pyritty ohjaamaan kuluttajia ostamaan uusia vähäpäästöisiä autoja kotimaasta, mikä on tuottanut valtiolle enemmän ALV:tä. Ruotsin kokemus osoittaa, että ilman hankintaveroa markkina tasapainottuu: verokertymä tulee suoremmin kulutuksen verotuksesta, ja monimutkaiset marginaaliverojärjestelmät menettävät merkitystään verotuottojen kannalta.

Johtopäätökset

Johtopäätökset: Käytettyjen autojen tuonnin aiheuttama arvonlisäverotuottojen menetys on ollut Suomessa merkittävä tekijä verokeskustelussa. Mikäli autoveroa ei olisi ollut, Suomen olisi todennäköisesti tarvinnut käsitellä huomattavasti vähemmän tuontiautoja verotuksessa ja harmaata taloutta. Valtion verokertymä olisi hyötynyt siitä, että autojen kauppa tapahtuisi pääosin kotimaassa uuden auton kauppana. Tämä olisi lisännyt avoimuutta ja vähentänyt veronkierron mahdollisuuksia. Vuoden 2025 verouudistuskeskustelussa esiin nousee tarve modernisoida autoverotus vastaamaan muuttunutta ympäristöä: sähköautojen myötä autoveron fiskaalinen merkitys vähenee entisestään, ja huomio kohdistuu siihen, miten ALV ja ajoneuvovero saadaan optimoitua. Käytettyjen autojen tuonti on hyvä esimerkki siitä, kuinka verojärjestelmä voi luoda ei-toivottuja kannustimia; autoveron poistamisen myötä nämä kannustimet vähenisivät ja verotus muuttuisi neutraalimmaksi EU:n sisämarkkinoilla.