Sisällysluettelo

Autoveron poistamisen vaikutukset verotuloihin 1995–2025

Suomen autovero on vuodesta 1958 lähtien ollut merkittävä valtion tulonlähde. Tarkastelemme, miten valtion verokertymä olisi voinut kehittyä vuosina 1995–2025, jos Suomi olisi poistanut autoveron Ruotsin tavoin vuoden 1995 alussa. Autovero muutettiin EU-jäsenyyden myötä vuonna 1995 hankintaverosta käyttöönottoveroksi, mutta sitä ei poistettu. Tässä skenaariossa autovero poistettiin, ja verotus painottui arvonlisäveroon sekä vuotuisiin ajoneuvoveroihin Ruotsin mallin mukaisesti.

Tausta: Ruotsin päätös poistaa autovero

Taustaa: Ruotsi luopui uuden auton hankintaverosta vuoden 1995 alussa EU-jäsenyyden kynnyksellä. Päätöksen taustalla oli halu välttää kansallisen veron mahdollinen ristiriita EU:n sisämarkkinaperiaatteiden kanssa. Ruotsissa autoveron poistaminen merkitsi, että ajoneuvojen verotus keskittyi arvonlisäveroon (25 %) ja vuosittaiseen ajoneuvoveroon. Suomessa sen sijaan otettiin käyttöön uusi autoverolaki vuonna 1995, joka säilytti kertaluonteisen veron uusille ja maahan tuoduille ajoneuvoille.

Lainsäädännöllinen perusta: Autovero on puhtaasti kansallinen vero, jota EU-lainsäädäntö ei yhdenmukaista. EU edellyttää kuitenkin, ettei ajoneuvoverotus syrji muiden jäsenmaiden ajoneuvoja – tämä vaikutti Ruotsin ratkaisuun ja pakotti Suomessakin säätämään käytettyjen tuontiautojen verotuksen EU-oikeuden mukaiseksi.

Veropolitiikan muutos Suomessa 1995

Lainsäädännöllinen perusta: Suomen vuoden 1995 autoverolaki (1482/1994) mukautti verotuksen EU-vaatimuksiin, mutta ei poistanut veroa. Autovero oli tarkoitus säilyttää osana verojärjestelmää, koska sen tuotto oli valtiolle merkittävä. Hallituksen esityksessä 321/1994 korostettiin, että autovero kannetaan ajoneuvon rekisteröinnin yhteydessä, ja sen tuotto kompensoi muita veronalennuksia EU-jäsenyyden alkuvuosina. Ruotsin linja oli päinvastainen: hankintavero poistettiin ja korvattiin vähitellen korkeammilla käyttövaiheen veroilla, mikä heijasti erilaista veropolitiikan painopistettä. Suomessa autovero säilytettiin valtiontaloudellisista syistä, ja verotusjärjestelmä jaettiin kolmeen pääosaan: autovero (kertaluonteinen), ajoneuvovero (vuosittainen) ja polttoaineverot (kulutukseen perustuvat).

Autoveron tuotto ja kehitys ilman veroa

Vaikutukset: Autoveron tuotto oli Suomessa 1990-luvulla 4–5 % valtion verotuloista. Vuonna 2003 autovero tuotti huippulukeman, noin 5,6 % valtion verotuloista. Mikäli autovero olisi poistettu 1995, tämä osuus olisi jäänyt saamatta suoraan autoverona. On kuitenkin huomattava, että autoveron poistuminen olisi vaikuttanut autokaupan volyymiin ja sitä kautta muihin verotuloihin.

Analyysi: Halventuneet uusien autojen hinnat olisivat todennäköisesti lisänneet ensirekisteröintejä. Tämä olisi kasvattanut autojen myynnistä kertyvää arvonlisäveroa sekä lisännyt liikenteen polttoaineverojen tuottoa laajemman autokannan myötä. Ruotsissa nähtiin 1990-luvun loppupuolella vahva uusien autojen myynnin kasvu, mikä tuki verotuloja arvonlisäveron kautta. Suomen osalta voidaan olettaa saman suuntainen kehitys: autoveron jäädessä pois valtion olisi tullut kattaa noin 0,5–1 miljardin euron vuotuinen aukko joko julkisten menojen leikkauksilla tai korvaavilla veroilla.

Arvonlisävero autokaupassa korvaavana tulona

Autoveron poistaminen olisi korostanut arvonlisäveron roolia autokaupasta kertyvänä tulona. Uuden auton hinnasta maksetaan 24 % arvonlisäveroa, joten valtion ALV-tulot kasvavat suoraviivaisesti autojen myyntimäärien mukana. 2000-luvulla henkilöautojen myyntiin liittyvä arvonlisävero on noussut merkittävämmäksi eräksi kuin autovero. Jo vuonna 2015 autojen ALV-tuotto ylitti autoveron tuoton Suomessa.

Vaikutukset: Mikäli autoveroa ei olisi ollut 1995 alkaen, Suomessa olisi ostettu edullisemman hankintahinnan ansiosta enemmän uusia autoja. Näin arvonlisäverokertymä olisi kasvanut nopeammin. Arviomallien mukaan autoveron poistaminen nostaisi uusien autojen kysyntää jopa 25–30 % vuodessa nykykehitykseen nähden. Tämä merkitsee satojen miljoonien eurojen lisäystä arvonlisäverotuottoihin vuodessa: Autoalan laskelmien mukaan pelkästään henkilöautojen ALV-kertymä voisi kasvaa noin 250 miljoonalla eurolla vuodessa kasvaneen myynnin ansiosta.

Analyysi: Valtiontalouden näkökulmasta autoveron menetys voisi näin osittain kompensoitua ALV-tulojen lisäyksellä.

Ajoneuvovero ja polttoaineverot kompensoimassa

Autoveron poistaminen Ruotsissa johti vuosittaisten ajoneuvoverojen hienoiseen kiristämiseen. Myös Suomessa alettiin 1990-luvun lopulla nostaa ajoneuvoveroa ja polttoaineveroja.

Vaikutukset: Vuonna 2015 Suomen vuosittainen ajoneuvovero tuotti ensimmäistä kertaa enemmän kuin autovero. Ilman autoveroa Suomen olisi mahdollisesti pitänyt jo aiemmin nostaa ajoneuvoveron tasoa valtion tulovajeen paikkaamiseksi. Polttoaineverotus on Suomessa perinteisesti ollut korkealla tasolla – noin 6 % valtion verotuotoista. On todennäköistä, että autoverottomassa skenaariossa hallitus olisi kohdentanut lisäverorasitusta polttoaineisiin tai käyttöperusteisiin veroihin. Tämä vastaisi myös EU:n veropoliittista linjausta, jossa liikenteen hinnoittelua halutaan siirtää käytön suuntaan.

Analyysi: Yhdistämällä nousseet ALV-tulot ja mahdolliset vuosiverojen korotukset valtiontalous olisi voinut sopeutua autoveron poistoon keskipitkällä aikavälillä. Samalla verotusjärjestelmä olisi yksinkertaistunut kuluttajien näkökulmasta, kun ostohinta olisi läpinäkyvästi veroton ja verotus realisoituisi käytön aikana.

Taloudelliset vaikutukset ja kokonaiskertyma

Analyysi: Valtion verokertymän kannalta autovero oli pitkään “voittotarina” – se tuotti helposti kasvavia tuloja autoistumisen myötä. Poistoskenaariossa Suomi olisi menettänyt 1995–2025 välisenä aikana kumulatiivisesti arviolta yli 20 miljardin euron autoverotuotot. Toisaalta samaan aikaan kotitalouksille olisi jäänyt vastaava summa muuhun kulutukseen tai säästämiseen, mikä olisi voinut kasvattaa muuta taloudellista toimeliaisuutta.

Johtopäätökset: Verotuksen painopiste olisi siirtynyt hankinnasta käyttöön. Arvonlisävero ja polttoainevero yhdessä olisivat muodostuneet keskeisiksi liikenteen verotulojen lähteiksi. Vuoteen 2025 mennessä autoveron merkitys on todellisuudessakin pienentynyt: vuonna 2023 autoverotuotto oli enää noin 380 miljoonaa euroa, ja sen ennakoidaan laskevan alle 150 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä sähköistymisen myötä. Tämä kehitys tukee näkemystä, että autoveron poisto olisi ollut fiskaalisesti mahdollinen, kunhan veropohjaa muutoin laajennetaan tai menoja sopeutetaan.

Johtopäätökset

Johtopäätökset: Mikäli Suomi olisi noudattanut Ruotsin esimerkkiä ja luopunut autoverosta jo 1995, valtion verojärjestelmä olisi mukautunut keräämään tarvittavat tulot muilla keinoin. Autoveron poistaminen olisi alkuvuosina merkinnyt valtiolle merkittävää tulonmenetystä, mutta toisaalta se olisi kiihdyttänyt uusien autojen kauppaa ja arvonlisäveron kertymää. Pitkällä aikavälillä autokannan uudistumisen myötä verotuottojen rakenne olisi muuttunut kestävämmäksi: painottuen kulutuksen verotukseen eikä kertaluonteiseen hankintaveroon. Tämä vastaisi EU:n suosittelemaa linjaa, jossa jäsenmaat ovat pyrkineet vähentämään ajoneuvojen hankintaveroja ja painottamaan ympäristöperusteisia maksuja. Vuonna 2025 verouudistuskeskustelussa tunnistetaan, että autoveron tuotto on jo luonnollisesti hiipumassa, ja huomio kohdistuu siihen, miten korvaavat verot – kuten ajoneuvovero, tiekohtaiset maksut tai polttoaineverot – voivat turvata valtion tulopohjan. Suomen kohdalla autoveron asteittainenkin poistaminen on osoittautunut hankalaksi poliittisesti, mutta Ruotsin esimerkki osoittaa, että verotulot on mahdollista kerätä muilla tavoin vaarantamatta julkisen talouden tasapainoa pitkällä aikavälillä.

Lähteet: