Sisällysluettelo
Miksi uusi tuotevastuudirektiivi on Suomessa poikkeuksellisen merkittävä
Suomen markkina- ja elinkeinorakenne tekee uudesta tuotevastuudirektiivistä erityisen merkityksellisen. Suomi on pieni, avoin talous, jossa kuluttajat tilaavat runsaasti tuotteita EU:n ulkopuolelta ja jossa pk-yritykset ja yksinyrittäjät muodostavat suuren osan elinkeinotoiminnasta. Lisäksi käytettyjen ajoneuvojen ja koneiden maahantuonti kolmansista maista on Suomessa yleisempää kuin monissa muissa EU-jäsenvaltioissa.
Näissä olosuhteissa vastuun kohdentuminen ei ole teoreettinen kysymys. Uusi tuotevastuudirektiivi määrittää konkreettisesti, kuka vastaa vahingosta silloin, kun tuote on peräisin EU:n ulkopuolelta, ketju on monimutkainen tai valmistaja ei ole EU:ssa tavoitettavissa.
Sääntelyn tausta ja uudistuksen peruslogiikka
Euroopan unionin tuotevastuudirektiivi (EU) 2024/2853 korvaa vuonna 1985 annetun direktiivin. Vanha sääntely laadittiin aikana, jolloin tuotteet olivat pääosin mekaanisia, toimitusketjut lyhyitä ja verkkokauppa marginaalinen ilmiö.
Uudistuksen ydin on vastuuketjun selkeyttäminen. Tuotevastuu säilyy ankarana vastuuna, mutta vastuun kohdistamista laajennetaan niin, ettei EU-markkinoille saatettujen tuotteiden osalta synny vastuuttomia välikäsiä. Vastuu kohdistuu niihin, jotka tosiasiallisesti hyötyvät tuotteen markkinoille saattamisesta.
Tuotevastuun ydinkäsitteet Suomen soveltamisessa
Tuotteella tarkoitetaan kaikkia irtaimia esineitä sekä sähköä. Tuote voi olla uusi, käytetty tai kunnostettu. Digitaaliset ominaisuudet kuuluvat tuotteen piiriin silloin, kun ne ovat välttämättömiä tuotteen toiminnalle tai turvallisuudelle.
Turvallisuuspuute tarkoittaa sitä, että tuote ei ole niin turvallinen kuin käyttäjällä on perusteltua aihetta odottaa. Arviointi tehdään markkinoille saattamisen ajankohdan perusteella. Pelkkä tekninen vanheneminen, normaali kuluminen tai se, että markkinoille on tullut kehittyneempi tuote, ei synnytä tuotevastuuta.
Tuotevastuu koskee ensisijaisesti henkilövahinkoja sekä kuluttajan yksityiskäytössä olevaa omaisuutta. Elinkeinotoiminnassa käytetyn omaisuuden vahingot jäävät pääsääntöisesti tuotevastuun ulkopuolelle.
Talouden toimija ja vastuun kohdistuminen
Vastuu kohdistuu talouden toimijoihin. Talouden toimijoita ovat valmistaja, EU-maahantuoja, jakelija, valtuutettu edustaja ja muut toimijat kuten myyjä, jotka saattavat tuotteen EU-markkinoille elinkeinotoiminnassa.
Kuluttaja ei ole talouden toimija silloin, kun hän hankkii tuotteen omaan käyttöönsä. Pelkkä omistaminen, käyttäminen tai satunnainen yksityinen jälleenmyynti ei synnytä tuotevastuuta.
Talouden toimijan asema syntyy tosiasiallisen toiminnan perusteella. Järjestelmällinen tuotteiden maahantuonti ja jälleenmyynti katsotaan elinkeinotoiminnaksi riippumatta yritysmuodosta.
Voiko kuluttaja joutua tuotevastuuseen
Tavallinen suomalainen kuluttaja ei joudu tuotevastuuseen uuden tuotevastuudirektiivin perusteella. Kuluttajan asema ei muutu, vaikka tuote olisi hankittu EU:n ulkopuolelta omaan käyttöön.
Kuluttajan vastuu voi tulla arvioitavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa kuluttaja muokkaa tuotetta turvallisuuteen vaikuttavalla tavalla ja luovuttaa sen eteenpäin. Tällöin vastuu ei perustu kuluttajan asemaan, vaan siihen, että hän toimii tosiasiallisesti valmistajaan rinnastettavassa roolissa.
Rajatapaus: milloin tuotevastuuta ei synny
Suomalainen kuluttaja ostaa käytetyn auton toisesta EU-jäsenvaltiosta. Auto on EU-tyyppihyväksytty, sitä ei ole muokattu olennaisesti ja vahinko syntyy myöhemmin normaalin kulumisen seurauksena.
Tässä tilanteessa tuotevastuuta ei synny. Kyse ei ole turvallisuuspuutteesta markkinoille saattamisen ajankohtana, vaan käytön ja kulumisen seurauksesta. Vastuu arvioidaan mahdollisena kauppavirheenä tai huoltoon liittyvänä kysymyksenä, ei tuotevastuuna.
Yksinyrittäjät ja toiminimiyrittäjät
Yksinyrittäjät ja toiminimiyrittäjät ovat talouden toimijoita, kun tuote liittyy heidän elinkeinotoimintaansa. Yrityksen koolla ei ole merkitystä vastuun syntymisen kannalta.
EU:n ulkopuolelta tapahtuva maahantuonti on keskeinen riskitekijä. Kun suomalainen yrittäjä tuo tuotteen kolmannesta maasta ja myy sen EU:ssa, hän vastaa tuotteesta kuten valmistaja.
Turvallisuuteen vaikuttava muutos tekee muokkaajasta uuden valmistajan tuotevastuun näkökulmasta.
PK-yritykset, verkkokauppa ja toimitusketjut
PK-yrityksille uusi tuotevastuudirektiivi korostaa toimitusketjun jäljitettävyyttä. Jakelija vastaa tuotteesta, jos valmistajaa tai muuta vastuullista toimijaa ei pystytä yksilöimään kohtuullisessa ajassa.
Pelkkä kuljetus ei synnytä tuotevastuuta. Vastuu kohdistuu toimijaan, joka osallistuu tuotteen markkinoille saattamiseen, varastointiin tai kaupalliseen jakeluun.
Käytettyjen tuotteiden ja ajoneuvojen vastuu
Ammattimainen käytettyjen tuotteiden kauppa kuuluu tuotevastuudirektiivin soveltamisalaan. Käytetty tuote ei vapauta vastuusta.
Käytettyjen ajoneuvojen EU:n ulkopuolinen maahantuonti ja myynti kuluttajille on erityinen riskialue. EU-maahantuoja vastaa tuotteesta, vaikka ajoneuvo olisi vanha ja vaihtanut omistajaa useita kertoja.
Takaisinkutsut ja turvallisuustiedon merkitys
EU:ssa toteutettu takaisinkutsu velvoittaa suomalaisia myyjiä ja maahantuojia ryhtymään toimiin. Myynnin jatkaminen tai tiedottamatta jättäminen lisää vastuuriskiä.
EU:n ulkopuolinen takaisinkutsu ei automaattisesti sido suomalaista toimijaa, mutta vakava turvallisuustieto synnyttää velvollisuuden arvioida tuotteen turvallisuus myös EU-markkinoilla.
Mitä uusi tuotevastuudirektiivi ei koske
Direktiivi ei koske kauppavirheitä sellaisenaan. Se ei myöskään koske tavanomaisesta kulumisesta johtuvia vikoja, huollon laiminlyöntejä tai väärästä käytöstä aiheutuneita vahinkoja. Vakuutuskysymykset ratkaistaan erillisen sääntelyn perusteella.
Aikarajat ja vastuun päättyminen
Tuotevastuu päättyy määräaikojen umpeuduttua. Yleinen vastuun takaraja on kymmenen vuotta markkinoille saattamisesta. Hitaasti ilmenevissä henkilövahingoissa vastuu voi kestää enintään 25 vuotta.
Suomen kansallinen toimeenpano ja vaikuttamismahdollisuudet
Suomessa tuotevastuudirektiivi pannaan täytäntöön muuttamalla tuotevastuulakia. Valmistelusta vastaa oikeusministeriö. Lainsäädäntöön vaikuttaminen tapahtuu ensisijaisesti lausuntokierrosten kautta, joihin osallistuvat viranomaiset, yritykset, etujärjestöt ja asiantuntijatahot. Yksittäisen kuluttajan vaikutus on epäsuora, mutta kuluttajajärjestöjen kautta mahdollinen.
Kenelle uusi tuotevastuudirektiivi on Suomessa kriittisin
Merkittävin vaikutus kohdistuu EU:n ulkopuolelta maahantuoviin pk-yrityksiin, käytettyjen ajoneuvojen kauppiaisiin, verkkokauppoihin ilman EU-maahantuojaa sekä toimijoihin, jotka kunnostavat tai muokkaavat tuotteita turvallisuuteen vaikuttavalla tavalla.
Johtopäätökset
Uusi tuotevastuudirektiivi selkeyttää vastuuketjua ja vahvistaa kuluttajansuojaa. Tavallinen suomalainen kuluttaja ei muutu riskinkantajaksi. Vastuu kohdistuu niihin toimijoihin, jotka saattavat tuotteita markkinoille ammattimaisesti.
Suomessa muutos tekee näkyväksi rajat yksityisen toiminnan ja elinkeinotoiminnan välillä. EU:n ulkopuolinen maahantuonti ja käytettyjen tuotteiden kauppa edellyttävät aiempaa täsmällisempää vastuunhallintaa, mutta sääntely ei ole mielivaltainen. Vastuu syntyy vain silloin, kun sen oikeudelliset edellytykset täyttyvät.
Lähdeluettelo:
– Directive (EU) 2024/2853 on liability for defective products — European Union, 2024 — https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=OJ:L_202402853
– Liability for defective products — European Commission, 2024 — https://single-market-economy.ec.europa.eu/single-market/goods/free-movement-sectors/liability-defective-products_en
– Tuotevastuudirektiivin täytäntöönpano — Oikeusministeriö, 2025 — https://valtioneuvosto.fi/hankkeet/hanke?tunnus=OM042:00/2024
– Tuotevastuulaki (694/1990) — Finlex — https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900694
– General Product Safety Regulation (EU) 2023/988 — European Union, 2023 — https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32023R0988
