Sisällysluettelo
Taustaa: mistä EU-direktiivissä on kyse
Euroopan komissio valmistelee osana Fit for 55 -ilmastopakettia sääntelyä, joka ohjaisi yrityksiä siirtymään asteittain nollapäästöisiin ajoneuvoihin. Komission tiedonanto COM(2025) 96 final ja sen pohjalta laadittava direktiivi tähtää siihen, että EU:n ilmastotavoitteet toteutuvat myös yritysautojen osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien polttomoottoriajoneuvojen markkinoiden kaventamista ja asteittaista siirtymistä sähkö- tai vetypohjaisiin vaihtoehtoihin.
Tuleva sääntely on osa laajempaa strategiaa, jossa liikennesektori nähdään keskeisenä päästöjen vähentämisen alueena. Komissio on linjannut, että yrityksillä on suuri rooli kalustonsa uudistamisessa, koska ne omistavat merkittävän osan paketti- ja kuorma-autokannasta EU:ssa. Näin ollen sääntely ulottuu myös pienimpiin toimijoihin, mukaan lukien yksinyrittäjät, jotka eivät aiemmin ole olleet ajoneuvo- tai päästöregulaation ensisijainen kohde.
Sääntelymallin sisältö ja vaikutuspiiri
Direktiivin perusidea on asettaa nollapäästövaatimus yrityksille kuuluvalle ajoneuvokalustolle. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien yritysautojen – mukaan lukien M1 (henkilöautot), N1 (pakettiautot) ja N2 (kevyet kuorma-autot) – tulisi olla määritelmän mukaisesti nollapäästöisiä.
Direktiiviluonnoksen määritelmä nollapäästöisyydestä ohittaa useita käyttökelpoisia ja jo nyt saatavilla olevia ratkaisuja. Suomessa on laajasti jakelussa uusiutuvaa dieselpolttoainetta (Neste MY), joka sopii sellaisenaan vanhaan kalustoon. Samoin korkeasekoitteinen E85-etanoli ja biokaasu ovat todistettavasti vähäpäästöisiä polttoaineita. Komission ehdotus ei kuitenkaan tunnusta näitä vaihtoehtoja, koska se tarkastelee vain ajoneuvon pakoputken päästöjä, ei koko elinkaaren vaikutuksia.
Teknologianeutraalius – eli se, että lainsäädäntö ei suosisi tiettyjä käyttövoimia – on syrjäytetty. EU:n painotus kohdistuu sähkö- ja vetyratkaisuihin, joiden kaupallinen ja tekninen kypsyys vaihtelee rajusti jäsenvaltioittain. Suomessa ei ole tällä hetkellä ainuttakaan käytössä olevaa vetytankkausasemaa, ja sähköpakettiautojen kantama ei riitä monien yritysten tarpeisiin.
Tämä rajaus ohittaa teknologiat, jotka ovat vähäpäästöisiä mutta eivät täysin päästöttömiä pakoputken näkökulmasta. Komission luonnoksessa ei hyväksytä elinkaarilaskentaa, joka huomioisi koko polttoaineen tuotanto-, jakelu- ja käyttöketjun päästöt. Tämä sulkee pois lähes kaikki uusiutuvat nestemäiset ja kaasumaiset biopolttoaineet, jotka ovat käytettävissä jo nyt laajasti Suomessa.
Markkinapuute: biokaasu- ja CNG-ajoneuvot poistuneet valikoimista
Samaan aikaan, kun sääntely tiukkenee, markkinat eivät tarjoa tarvittavia vaihtoehtoja. CNG- ja biokaasupakettiautot ovat lähes kokonaan kadonneet tarjonnasta, koska valmistajat ovat lopettaneet niiden kehittämisen EU:n päästöpolitiikan epävarmuuden vuoksi. Kevyen N2-luokan kuorma-autojen vaihtoehdot rajoittuvat kalliisiin sähkömalleihin, joita ei ole saatavilla varastosta ja joiden toimitusajat voivat ylittää 12 kuukautta.
Tämä markkinadynamiikka pakottaa yrittäjät käytännössä vain yhteen ratkaisuun: sähköön. Kun siihen ei ole infrastruktuuria, rahoitusta tai teknisiä edellytyksiä, yritystoiminta joutuu sääntelyn ja markkinarealismin väliin.
Yksinyrittäjän näkökulma: ei ratkaisuja, ei realistisia vaihtoehtoja
Suomalainen yksinyrittäjä toimii usein yhdellä pakettiautolla. Esimerkiksi sähköurakoitsija Keski-Suomessa voi joutua ajamaan yli 200 kilometriä päivässä asiakkaiden luo ja kuljettamaan painavia työkaluja sekä perävaunua. Markkinoilla ei ole saatavilla sähköpakettiautoa, joka täyttää nämä ehdot.
Vetytalouden vaihtoehdot eivät ole käyttökelpoisia – ajoneuvoja ei ole saatavilla, tankkausasemaverkko puuttuu kokonaan ja infrastruktuurin kehittäminen vie vuosia. Biopolttoaineet olisivat teknisesti ja logistisesti toimiva ratkaisu, mutta ne eivät kelpaa sääntelyssä määritellyksi päästöttömäksi käyttövoimaksi.
Latausinfrastruktuuri ei mahdollista toimintaa
Sähköajoneuvot vaativat latausverkoston, jota ei ole saatavilla haja-asutusalueilla. Monilla yrittäjillä ei ole omaa kiinteistöä, johon laturi voitaisiin asentaa. Julkiset latauspisteet sijaitsevat lähinnä kaupunkikeskuksissa, eivät asiakkaiden pihoilla tai työmaakohteissa.
Lisäksi sähköverkon kapasiteetti ei riitä useamman suuritehoisen laturin asentamiseen syrjäseuduille ilman merkittäviä verkkoinvestointeja. Yksinyrittäjän ei ole realistista rahoittaa tai käyttää tällaista infrastruktuuria, varsinkaan talvikuukausina, jolloin energian tarve kasvaa ja kantama laskee.
Huoltovarmuus ja alueellinen eriarvoisuus
Yritysautojen sähköistäminen ei voi tapahtua huoltovarmuuden kustannuksella. Polttoainejakelun redundanssi ja varautuminen ovat vuosikymmenten aikana rakennettuja rakenteita, joita ei korvata yhdellä käyttövoimalla muutamassa vuodessa. Erityisesti kriisitilanteissa, sähkökatkojen aikana tai kylmässä säässä, sähköajoneuvokalusto ei tarjoa tarvittavaa toimintavarmuutta.
Tämä korostaa alueellista eriarvoisuutta. Uudellamaalla sähköistyminen voi onnistua osittain, mutta Kainuussa, Lapissa tai Itä-Suomessa se heikentää yritystoiminnan edellytyksiä. Yrityksen sijainti määrää, voiko se toimia sääntelyn puitteissa – eikä teknologian edellytyksiä voida taikoa tyhjästä.
Lainsäädäntöprosessi ja sen vaiheet
Komission ehdotus (COM(2025) 96 final) julkaistiin keväällä 2025. Se käsitellään EU-parlamentissa ja neuvostossa vuoden 2026 aikana. Mikäli direktiivi hyväksytään, jäsenvaltioiden on implementoitava se kansallisesti 12–18 kuukauden sisällä.
Suomessa vastuu kansallisesta soveltamisesta kuuluu liikenne- ja viestintäministeriölle, Traficomille ja ympäristöministeriölle. Lainsäädäntömuutokset etenevät eduskuntaan E-selvitysten ja hallituksen esitysten kautta. Näissä vaiheissa kansallinen liikkumavara on olemassa – mutta vain, jos asiasta tuodaan esiin ajoissa.
Miten yrittäjä voi vaikuttaa
- Lausuntopalvelu.fi: kommentoi luonnoksia valmistelun aikana.
- Eduskunnan E-selvitykset: seuraa käsittelyä ja ota yhteyttä kansanedustajiin.
- Yrittäjäjärjestöt: tue Suomen Yrittäjiä ja alueyhdistyksiä, jotta ne vievät kentän äänen hallitukseen ja EU-tasolle.
- Media ja alueelliset kannanotot: julkaise kirjoituksia paikallismediassa, ota yhteyttä kuntapäättäjiin ja elinkeinojohtajiin.
- Vaadi Traficomilta ja LVM:ltä teknologianeutraalia linjaa: Nestemäiset biopolttoaineet tulee tunnustaa osaksi siirtymää.
Johtopäätös
EU:n valmistelema nollapäästövaatimus yritysajoneuvoille uhkaa ajaa suomalaisia yksinyrittäjiä ulos markkinoilta. Teknologia ei ole valmis, ratkaisut eivät ole käytettävissä, ja sääntely ei huomioi niitä vaihtoehtoja, jotka jo toimivat – kuten biodiesel ja bioetanoli.
Lainsäädäntö ei saa ohjata teknologiamonopoliin. Jos biopolttoaineet ja muut käyttökelpoiset ratkaisut suljetaan ulos keinotekoisin määritelmin, seurauksena on alueellista eriarvoisuutta, toimintakyvyn heikkenemistä ja yritystoiminnan lopettamisia.
Vaikuttaminen on edelleen mahdollista. Mutta se edellyttää konkreettista toimintaa kentältä: lausuntoja, yhteydenottoja, järjestäytymistä ja näkyvyyttä. Muuten sääntely tehdään – jälleen kerran – niille markkinoille, joilla ongelmaa ei ole.
Lähdeluettelo:
- Euroopan komissio (2025): Tiedonanto yritysajoneuvokantojen vähähiilistämisestä (COM(2025) 96 final). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52025DC0096
- Euroopan komissio (2025): Call for Evidence – Clean Corporate Vehicles. https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/14641-Clean-corporate-vehicles_en
- Valtioneuvoston kanslia (2025): E 44/2025 vp – Komission tiedonanto yritysajoneuvokantojen vähähiilistämisestä. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/E_44+2025.aspx
- Traficom (2024): Käyttövoimajakauma ja kansallinen käyttövoimatiekartta. https://www.traficom.fi/fi/tilastot/kayttovoimat
- Neste Oyj: Neste MY uusiutuva diesel. https://www.neste.fi/yrityksille/tuotteet/polttoaineet/neste-my-uusiutuva-diesel
- Euroopan parlamentti ja neuvosto (2023): AFIR-asetus (EU) 2023/1804. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32023R1804
- Euroopan komissio (2023): Impact Assessment Guidelines.
https://commission.europa.eu/law/law-making-process/planning-and-proposing-law/impact-assessments_fi
