Sisällysluettelo
Kuinka hallitukset ja suuryritykset rakentavat valvonnan tulevaisuutta
Kiireessä kehittää pilvi- ja tekoälyratkaisuja suuret teknologiayritykset ovat tulleet vauhdittaneeksi myös hallitusten valvontakyvyn ennennäkemätöntä laajentumista. Viime vuosien raportit muun muassa The Guardianissa, +972 Magazinessa, Local Callissa ja The Interceptissä ovat paljastaneet laajoja, mutta usein läpinäkymättömiä neuvotteluja Israelin hallituksen ja monikansallisten teknologiayritysten välillä.
Näissä sopimuksissa yhdistyy valtioiden turvallisuusintressi ja yksityisen sektorin tekninen kapasiteetti – ja tuloksena on järjestelmä, jota valvotaan heikosti ja joka voi helposti kiertää vastuullisuusmekanismit. Samat välineet, joita vielä hetki sitten markkinoitiin tehokkuuden ja innovaation symboleina, näyttävät nyt luovan perustaa maailmanlaajuiselle valvontainfrastruktuurille.
Microsoftin käännekohta
Ensimmäinen syyskuuta 2025 Microsoft ilmoitti virallisesti irtisanovansa useita sopimuksia Israelin hallituksen kanssa. Päätöstä pidettiin merkittävänä, sillä se oli ensimmäinen kerta, kun suuri yhdysvaltalainen teknologiayhtiö reagoi julkisesti väitteisiin, joiden mukaan sen pilvipalveluja olisi käytetty siviileihin kohdistuvaan valvontaan.
Vaikka irtisanominen merkitsi edistysaskelta kohti avoimuutta, se paljasti samalla vaaran, joka sisältyy valtioiden ja teknologiajättien läheiseen yhteistyöhön. Microsoftin tapaus oli vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta, jossa hallitusten tiedustelu- ja puolustusorganisaatiot ostavat laskentatehoa ja tekoälyratkaisuja yksityiseltä sektorilta – usein ilman julkista valvontaa.
Microsoftin osittaisesta vetäytymisestä huolimatta useat lähteet ovat raportoineet, että Israelin hallitus on jatkanut datansiirtoa muiden palveluntarjoajien, erityisesti Amazonin, infrastruktuuriin. Google puolestaan ylläpitää edelleen merkittävää sopimusta Israelin kanssa osana niin kutsuttua Project Nimbus -hanketta, jota se toteuttaa yhdessä Amazonin kanssa.
Teollisuuden ja valtion suhteen muutos
Tekoäly- ja pilviteknologia on muuttanut radikaalisti tapaa, jolla dataa voidaan hyödyntää – myös hallitusten toiminnassa. Mikäli kehityssuunta jatkuu nykyisenkaltaisena, on todennäköistä, että valtiot saavat käyttöönsä lähes rajattomat valvontamahdollisuudet.
Ilmiö on seurausta pääomamarkkinoiden valinnoista: sijoittajat pitivät palvelinkeskusten rakentamista ja tekoälytyökalujen kehittämistä turvallisina investointeina, mutta samalla ne loivat pohjan valvontajärjestelmille, joita nyt hyödynnetään sotilaallisissa ja poliittisissa tarkoituksissa.
Valtion vallan kasvaessa teknologian avulla myös läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden merkitys korostuu. Kysymys nousi ensi kertaa esiin jo vuonna 2021, kun paljastui, että Yhdistyneen kuningaskunnan tiedustelupalvelut olivat solmineet pilvipalvelusopimuksia Amazonin kanssa. Samankaltaiset, pitkälti salaiset kumppanuudet julkisen ja yksityisen sektorin välillä ovat yleistyneet nopeasti eri maissa.
Pilvipalvelut tiedustelun ytimessä
Amazon Web Services (AWS) on ollut useiden maiden tiedustelupalveluiden suosima infrastruktuuri. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA allekirjoitti ensimmäisen sopimuksensa AWS:n kanssa jo vuonna 2013, ja vuonna 2020 sopimus laajeni kattamaan myös Microsoftin, Googlen, Oraclen ja IBM:n.
Näin pilvipalveluista tuli osa tiedustelutoiminnan arkea – ja samalla yksityisen sektorin hallussa olevista datakeskuksista valtion turvallisuuskoneiston selkäranka.
Kysymys siitä, kenen vastuulla on valvoa tätä suhdetta, on edelleen ratkaisematta. Teollisuuden on päätettävä, kenen turvallisuuspalveluiden kanssa se on valmis toimimaan ja millaisin eettisin rajoittein.
Tekoälyn yleistyminen on kuitenkin tehnyt ongelmasta entistä akuutimman: datan kerääminen ja sen automaattinen analysointi tuottavat valvontakykyjä, jotka muutama vuosi sitten olisivat olleet mahdottomia.
Israelin valvontainfrastruktuuri
Elokuussa 2025 The Guardian, +972 Magazine ja Local Call raportoivat, että Israelin puolustusvoimien tiedusteluyksikkö Unit 8200 tallensi jopa 8 000 teratavua dataa Microsoftin Azure-palveluun.
Lähteiden mukaan dataa, joka oli peräisin pääosin Länsirannalta, käytettiin Gazan pommitustavoitteiden tutkimiseen ja tunnistamiseen tekoälypohjaisilla menetelmillä.
Vuodesta 2022 alkaen yksikkö on kerännyt massiivisesti puhelintietoja – miljoonia yhteyksiä päivittäin. Organisaation toimintaperiaatteeksi on kuvattu “miljoona puhelua tunnissa”, ja tavoitteeksi “kaikkien jatkuva seuranta”.
Tallennuskapasiteetti mahdollistaa keskustelujen säilyttämisen ja aiempien tallenteiden tarkastelun – käytännössä mahdollisuuden “kelata taaksepäin” ja etsiä tietoja henkilöistä, jotka ovat myöhemmin joutuneet seurantaan.
Israelin puolustusvoimat on puolustanut yhteistyötään Microsoftin kaltaisten yhtiöiden kanssa vedoten “laillisesti valvottuihin sopimuksiin” ja korostaen toimivansa “kansainvälisen oikeuden mukaisesti”.
Microsoftin vastatoimet
Microsoftin johdon 25. syyskuuta 2025 antama ilmoitus sopimusten purkamisesta oli vastaus näihin paljastuksiin.
Yhtiö kertoi löytäneensä todisteita siitä, että sen pilvipalveluja oli käytetty tavalla, joka rikkoi käyttöehtoja. Microsoft painotti, että sen säännöt kieltävät teknologian käytön siviilien joukkovalvontaan ja ilmoitti irtisanovansa yhteistyön Israelin puolustusministeriön eräiden yksiköiden kanssa.
Vaikka päätöstä pidettiin tervetulleena, se myös osoitti, miten vaikeaa teknologiajättien on valvoa omaa infrastruktuuriaan, kun asiakkaana on valtion turvallisuuskoneisto.
Microsoftin sisäinen tarkastus ei löytänyt suoraa näyttöä väärinkäytöksistä, mutta yhtiö on myöntänyt, ettei sillä ole varmaa tietoa siitä, millaista dataa yksikkö 8200 on tallentanut Azure-pilveen.
Tämä on herättänyt kysymyksen: voiko yksikään yritys todellisuudessa taata, että sen palveluja ei käytetä väärin – etenkin kun sopimukset ovat salaisia ja asiakas on valtio?
Google, Amazon ja Projekti Nimbus
Microsoftin jälkeen katse kääntyi kahteen muuhun jättiin – Googleen ja Amazoniin – joiden rooli Israelin valvontainfrastruktuurissa on herättänyt laajaa huolta.
Vuodesta 2020 lähtien Israelin valtionhallinto on solminut laajoja sopimuksia näiden yhtiöiden kanssa. The Interceptin tekemä perusteellinen analyysi Googlen sisäisistä asiakirjoista toi esiin projektin, joka tunnetaan nimellä Project Nimbus – 1,2 miljardin dollarin arvoinen hanke, jonka puitteissa Israelin hallitus hankkii laskentatehoa ja tekoälypalveluja Googlen ja Amazonin alustoilta.
Raporttien mukaan sopimuksen kokonaisarvo voi kasvaa yli kolmeen miljardiin dollariin vuosina 2023–2027, ja sen kesto on jopa 23 vuotta.
Muuttuvat sopimusehdot
Project Nimbusin ehdoista on julkisuudessa vain vähän tietoa, mutta The Interceptin haltuunsa saamat asiakirjat osoittavat, että Googlen lakitiimi varoitti jo 2020, että Israelin hallituksella olisi ”yksipuolinen oikeus muuttaa sopimuksen ehtoja” ja että Googlella olisi ”hyvin rajallinen mahdollisuus haastaa muutoksia oikeudessa”.
Google vakuutti henkilöstölleen, että projekti ei liittyisi ”arkaluonteisiin tai sotilaallisiin töihin”, mutta sopimusasiakirjojen mukaan Israelin hallitus voisi käyttää kaikkia toimittajan palveluluettelossa olevia työkaluja.
Lokakuussa 2024 Google korosti työntekijöilleen, että yritys noudattaa omia tekoälyperiaatteitaan, jotka kieltävät teknologian käytön ihmisoikeuksia rikkoviin tarkoituksiin. Pian tämän jälkeen periaatteista poistettiin viittaukset valvontaan ja aseisiin.
Ristiriitaiset linjaukset
Googlen sisäiset raportit, joihin The Intercept myöhemmin palasi, tunnustivat, että yhtiö ei pysty tehokkaasti valvomaan hallitusten tai sotilasviranomaisten toimintaa, kun nämä hyödyntävät sen pilvipalveluja.
Yhdessä dokumentissa todettiin, että Google ei voi rajoittaa hallitusten, mukaan lukien Israelin puolustusministeriön ja turvallisuusvirastojen, datansiirtojen tyyppejä.
Tämä heikentää Googlen omaa väitettä siitä, että sen eettiset periaatteet estäisivät teknologian käytön siviiliväestöä vastaan suunnatussa valvonnassa.
Samalla Amazonin osuus Project Nimbusissa on pysynyt lähes täysin suljettuna julkiselta tarkastelulta. Amazon Web Servicesin (AWS) infrastruktuuri on jo vuosia ollut tiedusteluorganisaatioiden ensisijainen pilvialusta ympäri maailmaa, ja yhtiön hallitussopimukset Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ovat toimineet mallina myös Israelille.
Tarkastelun vaikeus
Pilvipalvelujen todellinen käyttö on lähes mahdotonta ulkopuolisen varmistaa.
Tietoturvasta puhuttaessa asiantuntijat kuvaavat pilveä usein ilmiönä, jossa ”data tallennetaan muiden ihmisten tietokoneille”. Tämä tekee käyttäjän näkökulmasta valvonnasta luonteeltaan riskialtista: vaikka yritykset korostavat järjestelmiensä turvallisuutta, ne eivät voi tietää, miten hallitukset tietoja käyttävät.
Microsoftin tapauksen jälkeen yhtiö ilmoitti tehneensä sisäisen selvityksen eikä löytänyt todisteita ehtojen rikkomisesta, mutta kysymys jäi avoimeksi: miten yritys voi arvioida pilvipalvelun käyttöä vaarantamatta hallituksen asiakkaiden tietosuojaa?
Google on kohdannut saman ongelman – yritykset vakuuttavat noudattavansa eettisiä periaatteita, mutta käytännössä valvonta on mahdotonta
Hallitukset vaikeina asiakkaina
Tiedustelu- ja puolustusviranomaiset ovat teknologiajättien haastavimpia asiakkaita. Niiden toiminta on salattua, ja niiden sopimukset ovat usein laajempia kuin yksityisen sektorin asiakkailla.
Israelin puolustusvoimat on toistuvasti korostanut, että kaikki yhteistyö kaupallisten toimijoiden kanssa tapahtuu ”laillisesti valvottujen sopimusten puitteissa”. Samalla Microsoft ja Google ovat painottaneet, että ne noudattavat kansainvälistä oikeutta ja eettisiä standardeja.
Vuonna 2025 The Interceptin hankkimassa Googlen sisäisessä raportissa kerrotaan kuitenkin yrityksen ja Israelin turvallisuusviranomaisten ”syvästä yhteistyöstä”. Raportin mukaan Googlella on Israelissa erillinen, tiukasti seulottu yksikkö, jonka henkilöstö koostuu vain Israelin kansalaisista ja joka käsittelee dataa, jota pidetään liian arkaluonteisena muun konsernin nähtäväksi.
Raportti myös toteaa, että vastaavaa mallia ei ole käytössä missään muussa maassa.
Tarkastuksen tarve
Sekä Google että Microsoft ovat käynnistäneet sisäisiä arviointeja selvittääkseen, kuinka hallitukset tosiasiallisesti käyttävät niiden teknologiaa.
Microsoftin tutkimusta odotetaan täydentävän riippumattoman lakitoimiston raportti, jonka on tarkoitus selventää, kuinka yhtiö valvoo hallitussopimusten toteutumista.
Alan asiantuntijoiden mukaan nyt tarvitaan riippumatonta mekanismia, joka velvoittaa teknologiayritykset tarkastamaan sopimuksiaan ja varmistamaan, ettei niiden palveluja käytetä ihmisoikeuksia rikkoviin tarkoituksiin.
Uudet eettiset vaatimukset
Pilviteollisuus tarjoaa hallituksille enemmän laskentatehoa, tallennustilaa ja tekoälyvälineitä kuin koskaan aikaisemmin.
Samalla kasvaa riski, että samoja resursseja hyödynnetään valvontaan, profilointiin ja tietojen väärinkäyttöön.
Israelin sopimukset Microsoftin, Googlen ja Amazonin kanssa näyttävät muodostaneen mallin, jota muutkin valtiot ovat alkaneet seurata.
Tekoälyn ja pilviteknologian rajapinta on muuttunut alueeksi, jossa turvallisuuspoliittiset tavoitteet ja yksityisen sektorin liiketoiminnan intressit sulautuvat toisiinsa – usein ilman julkista keskustelua.
Johtopäätökset ja tulevaisuuden näkymät
Pilviteknologian ja tekoälyn nousu on käynnistänyt uuden aikakauden, jossa valtionhallinnot, yritykset ja sotilastiedustelu ovat sidoksissa toisiinsa tavalla, jota vielä vuosikymmen sitten pidettiin epätodennäköisenä.
Sama teknologia, joka alun perin lupasi tehokkuutta ja innovaatioita, on alkanut palvella myös valvontaa, profilointia ja sodankäynnin logistiikkaa.
Kehitys, jota ei enää voi pysäyttää
Pilvipalvelut ovat jo nyt kriittinen osa useimpien hallitusten infrastruktuuria. Yhteiskuntien digitalisoituessa valtioiden kyky valvoa omia kansalaisiaan on kasvanut yhtä nopeasti kuin yksityisen sektorin liiketoiminta.
Tämä symbioosi on synnyttänyt tilanteen, jossa demokraattisten mekanismien valvonta jää jatkuvasti askeleen jälkeen teknologisen kehityksen vauhdista.
Tämä ilmiö ei rajoitu yksittäisiin maihin.
Jo Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltain tiedustelusopimukset Amazonin ja muiden pilvitoimittajien kanssa loivat mallin, jota nyt kopioidaan eri puolilla maailmaa.
Israelissa kehitys on vain näkyvintä, koska maan turvallisuusrakenne ja sotilaallinen valvontakyky ovat olleet kansainvälisen tarkastelun kohteena jo pitkään.
Tietojen massakeruu ja tekoälyn rooli
Useiden kansainvälisten raporttien mukaan Israelin tiedusteluyksiköt ovat rakentaneet valtavan tiedonkeruu- ja analyysikoneiston, joka hyödyntää yksityisten yritysten infrastruktuuria.
Tämä ei kuitenkaan ole vain tekninen kysymys, vaan moraalinen.
Tekoälyjärjestelmien käyttöönotto valvonnassa on muuttanut perinteisen tiedustelun logiikan: algoritmit eivät enää ainoastaan analysoi dataa, vaan myös päättävät, keneen kohdistetaan tarkempi seuranta.
Kriitikot huomauttavat, että kun tällainen kapasiteetti yhdistyy lähes rajattomaan tallennustilaan ja datavirtoihin, se luo pohjan jatkuvalle, ennakoivalle valvonnalle.
Jos suunta ei muutu, hallituksilla tulee olemaan käytössään välineet, joilla ne voivat seurata yksilöitä reaaliajassa, ilman perinteisiä oikeudellisia rajoitteita.
Yhdistyneiden kansakuntien varoitus
Heinäkuussa 2025 YK:n erityisraportoija julkaisi laajan raportin ihmisoikeustilanteesta miehitetyillä palestiinalaisalueilla.
Raportti totesi, että tiedonkeruu ja valvonta eivät ole irrallisia toimia, vaan osa laajempaa, systemaattista mallia, jossa teknologia tukee väestönhallintaa ja sotilaallista miehitystä.
Siinä mainittiin, että Microsoft on vuodesta 2003 lähtien ollut mukana integroimassa järjestelmiään Israelin armeijan infrastruktuuriin ja hankkinut israelilaisia kyber- ja valvontayrityksiä.
Google puolestaan oli raportin aikaan viimeistelemässä israelilaisen kyberturvayrityksen Wizin ostoa.
YK:n raportti kehotti lopettamaan liiketoiminnan, joka mahdollistaa tai tukee ihmisoikeusloukkauksia, ja vaati kansainvälisiä yrityksiä arvioimaan uudelleen roolinsa sotilaallisissa ja valtiollisissa hankkeissa.
Teollisuuden vastuu
Sekä Microsoft että Google ovat julkisesti korostaneet noudattavansa eettisiä periaatteita ja vastuullisuuden standardeja.
Ne ovat luvanneet, että tekoälyyn ja pilvipalveluihin liittyviä ratkaisuja kehitetään vain "yhteiskunnan hyväksi".
Käytännössä nämä lupaukset ovat kuitenkin osoittautuneet vaikeiksi lunastaa, kun kaupalliset ja geopoliittiset paineet kohtaavat.
Teollisuus on nyt tilanteessa, jossa sen on valittava, millaisia sopimuksia se on valmis hyväksymään ja missä kulkee raja liiketoiminnan ja moraalisen vastuun välillä.
Jos teknologiayritykset eivät itse määrittele eettisiä pelisääntöjä, valtionhallinnot tekevät sen niiden puolesta – usein tavalla, joka ei palvele yksilön oikeuksia.
Tarve uusille säännöille
Asiantuntijat painottavat, että on luotava riippumaton kansainvälinen puitteisto, joka säätelee pilviteknologiaan ja tekoälyyn liittyviä hallitussopimuksia.
Yritysten tulisi olla velvoitettuja raportoimaan, mihin tarkoituksiin niiden teknologiaa käytetään, ja kieltäytymään yhteistyöstä organisaatioiden kanssa, jotka rikkovat ihmisoikeuksia tai kansainvälistä oikeutta.
Ilman tätä vastuullisuus jää julkilausuttujen periaatteiden varaan, joita ei voi käytännössä valvoa.
Teknologian kaksoisluonne
Pilviteknologia on tuonut valtavia mahdollisuuksia — lääketieteestä tutkimukseen, koulutukseen ja infrastruktuurin kehittämiseen.
Sama teknologia mahdollistaa kuitenkin myös kontrollin, joka ylittää aiemmat rajat.
Kysymys ei siis ole vain siitä, mitä voidaan tehdä, vaan siitä, mitä pitäisi tehdä.
Historiallisesti teollisuus on torjunut ajatuksen, että sen tulisi kantaa suoraa vastuuta valtiollisista seurauksista.
Mutta kun tekoälyjärjestelmät ja datakeskukset ovat suoraan sidoksissa sotilasstrategioihin, tämä erottelu menettää merkityksensä.
Yrityksillä on nyt valta – ja vastuu – päättää, millaisia sopimuksia ne solmivat ja kenen kanssa.
Katse tulevaisuuteen
Jos nykyinen kehityssuunta jatkuu, hallitukset ja yksityiset teknologiayhtiöt voivat yhdessä rakentaa valvontajärjestelmiä, joita yksittäinen kansalainen ei pysty näkemään, ymmärtämään tai haastamaan.
Pilviteknologian ja tekoälyn yhteinen evoluutio on tehnyt tällaisesta infrastruktuurista paitsi mahdollisen, myös kaupallisesti houkuttelevan.
Tulevaisuus riippuu siitä, kykeneekö teollisuus määrittämään rajat omalle vallankäytölleen – vai annetaanko historian toistua, tällä kertaa digitaalisessa muodossa.
Lähteet ja huomautukset:
Teksti pohjautuu useisiin kansainvälisiin lähteisiin, kuten The Guardian, The Intercept, +972 Magazine, Local Call, sekä YK:n erityisraportoijan heinäkuussa 2025 julkaisemaan selvitykseen.
Artikkelissa kuvatut ilmiöt perustuvat julkisesti saatavilla oleviin tietoihin ja virallisiin lausuntoihin.
