siirry sisältöön

Sähköautojen verotuksen vaikutukset ja vaihtoehdot Suomelle

Suomi on keskellä liikenteen suurinta rakennemuutosta sitten 1970-luvun. Veropolitiikka, teknologinen murros ja geopoliittiset jännitteet muokkaavat nopeasti sekä kansalaisten arkiliikkumista että valtiontalouden kivijalkoja.

Kuvituskuva (WapCar). Sähköautoista ja niiden käyttämisestä kertyvät verotuotot ovat jopa miljardeja euroja pienemmät kuin polttomoottoriautoista kertyvät verotuotot. Tämä aiheuttaa myös Suomessa tarpeen liikenteen verotuksen laajamittaiseen kokonaisuudistukseen.

Sisällysluettelo

Tässä artikkelissa käsitellään laajasti liikenteen verotuksen kehitystä, nykytilaa ja tulevaisuuden malleja erityisesti sähköautoilun kontekstissa. Tarkastelussa ovat oikeudenmukaisuus, EU:n lainsäädäntökehys, huoltovarmuus ja veropohjan skenaariot.

Liikenteen verotus Suomessa: taustaa ja murros

Historiallinen tausta

Autovero otettiin käyttöön 1958 valtion kassakriisin vuoksi. Vielä 1990-luvulla sen osuus valtion tuloista oli yli 5 %. Polttoaineveroa on kiristetty jatkuvasti 1970-luvulta lähtien. Ajoneuvoveroon lisättiin CO2-peruste 2010-luvulla. Liikenteestä kerätyt verot ovat olleet merkittävä tasapainottava tekijä valtion talousarviossa.

Sähköistyminen ja veropohjan mureneminen

Autoveron poistaminen sähköautoilta, ajoneuvoveron keveys ja polttoaineverottomuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa valtio saa sähköautosta elinkaaren aikana jopa 14 000 € vähemmän verotuloja kuin vastaavasta polttomoottoriautosta. 2030 mennessä menetys voi olla jopa 2,5 miljardia euroa vuosittain, jos kehitys jatkuu lineaarisesti.

Verokohtelu ja kansalaisoikeudenmukaisuus

Alueellinen ja sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus

Sähköautojen veroedut kertyvät niille, joilla on varaa uuteen ajoneuvoon ja asuvat alueilla, joilla latausinfrastruktuuri toimii. Maaseudun asukkaat ja pienituloiset joutuvat kantamaan suuremman osan verokuormasta ilman mahdollisuutta siirtyä vähäpäästöiseen kalustoon.

Esimerkkihenkilöt

  • Tapio (62), Kyyjärveltä: Ajaa 2012 dieselautoa, maksaa ~1 400 € vuodessa veroja. Latauspiste 27 km päässä.
  • Laura (39), Espoosta: Työsuhdesähköauto, kodin parkkipaikalla oma lataus. Vero: alle 200 € vuodessa.

EU-lainsäädäntö ja kansallinen sopeutus

Fit for 55 ja CO2-standardit

EU:n Fit for 55 -paketti edellyttää uusien autojen olevan 100 % nollapäästöisiä 2035 alkaen. Samalla direktiivit ajoneuvoverotuksesta (2026->) ja energiaverodirektiivi ovat uudistumassa.

EU-päästökauppa ja liikenne

EU laajentaa päästökaupan järjestelmää myös liikenteeseen (ETS2), mikä voi nostaa polttoaineiden hintaa, mutta ei vaikuta sähköautoihin, ellei järjestelmä kattaisi myös energiamarkkinoita laajemmin.

Veromallit ja skenaariot vuoteen 2030

Mahdolliset veromallit

VeromalliKuvausHaasteet
KilometriveroVerotus ajosuoritteen mukaanTietosuoja, valvonta
EnergiasisältöverokWh/MJ-pohjainen verotusLaskutus, valvonta
Yhdistelmämallikm + kWh + ruuhkamaksutKompleksisuus, tietojärjestelmät

Skenaariot (vuosi 2030)

SkenaarioSähköautojen osuusVerotuotto valtiolleKommentti
Nykykehitys35 %-2,5 mrd €Suurin riski veropohjalle
Maltillinen km-vero35 %-1,0 mrd €Osittainen kompensaatio
Teknologianeutraali35 %neutraaliVeroja jaettu tasapainoisesti

Elinkaaripäästöt ja tuotantoketjut

Akut ja mineraalit

Litium, koboltti, nikkeli ja grafiitti hallitsevat sähköautojen akkutekniikkaa. Suurin osa tuotannosta on geopoliittisesti epävakailta alueilta (Kongo, Kiina, Etelä-Amerikka). Elinkaaripäästöt voivat olla 1,5–2x korkeammat valmistusvaiheessa kuin ICE-autoilla.

EU-akkuasetus

Vuodesta 2026 alkaen akkuihin on liitettävä digitaaliset passit, jotka sisältävät hiilijalanjäljen ja materiaalien alkuperän. Tämä mahdollistaa verotuksen kytkemisen tuotannon eettisyyteen.

Huoltovarmuus ja kriisinkestävyys

Tapaustutkimus: joulukuu 2025

Läntisessä Suomessa sähkökatkot kestivät 3 päivää. Latausasemien 80 % toimintakyky katosi. Diesel- ja kaasuajoneuvot säilyivät liikenteessä. Osa ambulansseista ei voinut tankata ajoissa sähköä.

Nestemäisten polttoaineiden rooli

Suomessa on lakisääteinen varmuusvarasto nestemäisille polttoaineille (170 vrk), mutta ei vastaavaa sähkölle tai latausasemille. Hajautettu energiajärjestelmä on huoltovarmuuden kannalta kriittinen.

Politiikkasuositukset (aikajaksotettu)

Lyhyen aikavälin (2026 mennessä)

  • Kartoita huoltovarmuuskriittiset ajoneuvot ja varmista veroetu niille (esimerkiksi ensihoito- ja pelastusajoneuvot, kriittisen logistiikan kuljetuskalusto, kenttähuoltoajoneuvot ja elintarvikejakelu).
  • Nosta maltillisesti ajoneuvoveroa sähköautoilta 2027 alkaen.

Keskipitkän aikavälin (2027–2029)

  • Ota käyttöön teknologianeutraali km- ja energiaveropohjainen malli.
  • Laske autoveroa asteittain myös biopolttoaineita käyttäviltä autoilta.
  • Kytke verotus EU-akkuasetuksen hiilijalanjälkitietoihin.

Pitkän aikavälin (2030 ->)

  • Rakenna kriisikestävä hybridi-infrastruktuuri liikenteelle.
  • Liitä liikenneverotus osaksi kansallista päästötase- ja huoltovarmuuslaskentaa.

Yhteenveto

Sähköautoilun verotus on osa laajempaa murrosta, joka edellyttää sopeutumista niin taloudellisesti, teknologisesti kuin eettisesti. Verouudistus on välttämätön, ja sen on oltava kokonaisvaltainen, jotta se kestää sekä kansalaisten että yhteiskunnan tarpeet.

Lähdeluettelo

Kotimaiset lähteet

Kansainväliset lähteet

Kommentit

Viimeisimmät

Marginaaliverotus autokaupassa

Marginaaliverotus autokaupassa

Marginaaliverotus on käytettyjen autojen arvonlisäveromenettely, jossa vero maksetaan vain autoliikkeen myyntikatteesta eikä koko myyntihinnasta. Suomen yleinen ALV on 25,5 %. Sanasto ja 40 000 euron esimerkit avaavat, mitä erot tarkoittavat.

Jäsenet Julkinen
Sähköautojen hankkimisen motiivit ja tulonsiirrot Suomessa

Sähköautojen hankkimisen motiivit ja tulonsiirrot Suomessa

Sähköautojen hankkimisen motiivit Suomessa esitetään julkisessa keskustelussa ensisijaisesti ilmastoperusteisina. Autoverovapaus, hankintatuet ja verotukselliset edut on sidottu liikenteen päästövähennystavoitteisiin ja hiilineutraaliustiekarttoihin.

Jäsenet Julkinen
Yksityinen yhdistys käyttää viranomaisvaltaa Suomessa

Yksityinen yhdistys käyttää viranomaisvaltaa Suomessa

Suomessa ajoneuvojen katsastus on yksityisille annettu julkinen hallintotehtävä. Kun päätöksentekoa ohjataan ennakoivasti yksityisen yhdistyksen ja sen asiantuntijoiden tulkintalinjojen kautta, syntyy järjestelmätason kysymys julkisen vallan käytöstä ja oikeusvaltioperiaatteesta.

Jäsenet Julkinen