siirry sisältöön

Marginaaliverotus autokaupassa

Marginaaliverotus on käytettyjen autojen arvonlisäveromenettely, jossa vero maksetaan vain autoliikkeen myyntikatteesta eikä koko myyntihinnasta. Suomen yleinen ALV on 25,5 %. Sanasto ja 40 000 euron esimerkit avaavat, mitä erot tarkoittavat.

Kuvituskuva. Marginaaliverotus autokaupassa tarkoittaa, että arvonlisävero (25,5 %) maksetaan vain autoliikkeen myyntikatteesta – eli myyntihinnan ja ostohinnan erotuksesta – eikä koko auton hinnasta. Kun auto siirtyy yrityksen omistuksesta yksityishenkilölle, arvonlisäveron vähennysoikeus katkeaa, ja myöhemmässä jälleenmyynnissä vero kohdistuu tyypillisesti vain jälleenmyyjän myyntikatteeseen.

Sisällysluettelo

Pikaopas: kuusi asiaa, jotka selittävät koko ilmiön

Marginaaliverotus tarkoittaa, että arvonlisävero lasketaan autoliikkeen myyntikatteesta.
Myyntikate tarkoittaa myyntihinnan ja ostohinnan erotusta.
Normaalissa arvonlisäverotuksessa vero lasketaan koko myyntihinnasta.
Suomen yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia.
Alv-auto tarkoittaa käytännössä myyntiä, jossa arvonlisävero on “erillisessä ketjussa” ja voi olla vähennyskelpoinen yritysostajalle.
Marginaaliverollisessa myynnissä arvonlisäveroa ei yleensä eritellä samalla tavalla eikä ostajalle synny vähennysoikeutta.

Marginaaliverotus osana arvonlisäverojärjestelmää

Marginaaliverotus on käytettyjen tavaroiden arvonlisäverotuksen erityismenettely, jonka lähtökohta on kaksinkertaisen verotuksen estäminen. Käytetty auto on tyypillisesti arvonlisäverotettu jo uutena. Jos auto vaihtaa omistajaa yksityishenkilöiden ja jälleenmyyjän välillä, arvonlisäveroketju ei etene samalla tavalla kuin puhtaassa yritysten välisessä kaupassa, jossa ostaja vähentää ostoon sisältyneen veron ja tilittää myynnistä kertyvän veron.

Marginaaliverotus kytkee veron laskennan siihen osaan kauppaa, joka syntyy jälleenmyyjän toiminnasta. Tämä osa on myyntikate, eli erotus myyntihinnan ja ostohinnan välillä. Veron logiikka on sama kuin arvonlisäveron perusajatus: vero kohdistuu lisäarvoon. Menettely vain laskee lisäarvon eri tavalla kuin normaali arvonlisäverotus.

Sanasto: mitä autokaupan termit tarkoittavat käytännössä

Myyntihinta: se summa, jonka ostaja maksaa autosta. Kuluttajakaupassa myyntihinta ilmoitetaan käytännössä aina “avaimet käteen” -kokonaishintana.

Ostohinta: se summa, jonka autoliike maksaa hankkiessaan auton varastoonsa. Ostohinta voi olla yritykseltä ostettuna arvonlisäverollinen (ja vero vähennyskelpoinen) tai yksityishenkilöltä ostettuna kokonaishinta ilman vähennettävää veroa.

Myyntikate (bruttokate, myyntivoitto arkikielessä): myyntihinta miinus ostohinta. Tämä on se rahamäärä, josta liikkeen on katettava kaikki myyntiin liittyvät kulut ja riskit, ja jonka jälkeen voi syntyä nettotulos.

Katemarginaali: myyntikate suhteessa myyntihintaan. Jos 40 000 euron myynnissä myyntikate on 4 000 euroa, katemarginaali on 10 %.

Voitto: yrityksen tulos syntyy vasta, kun myyntikatteesta vähennetään kulut (palkat, tilat, rahoituskulut, logistiikka, kunnostus, takuuriskit, palautukset, markkinointi, järjestelmät ja hallinto). Myyntikate ei ole sama asia kuin nettovoitto.

Marginaali: verokielessä käytetty sana myyntikatteelle. Marginaaliverotus tarkoittaa kirjaimellisesti katteeseen perustuvaa arvonlisäverotusta.

Alv-auto: käytännön puhekielinen ilmaisu autosta, jonka myynnissä sovelletaan normaalia arvonlisäverotusta siten, että myyntihintaan sisältyvä vero on ostajalle lähtökohtaisesti “tunnistettavissa” ja yritysostajalle voi tietyin ehdoin syntyä vähennysoikeus.

Marginaaliverollinen auto: auto, jonka myynnissä sovelletaan marginaaliverotusmenettelyä. Vero kohdistuu myyntikatteeseen, eikä arvonlisäveroa yleensä eritellä samalla tavalla kuin normaalissa verollisessa myynnissä.

Miksi käytetystä autosta maksetaan joskus arvonlisäveroa ja joskus ei “näytä” maksettavan

Kansankielinen väite “käytetystä autosta ei makseta arvonlisäveroa” on epätarkka. Oikeampi muoto on seuraava: käytetyn auton kaupassa arvonlisävero voi sisältyä hintaan kahdella eri tavalla.

Normaali arvonlisäverotus: vero lasketaan koko myyntihinnasta. Tämä näkyy kirjanpidossa ja verotuksessa klassisena “myynnin vero miinus ostojen vero” -mallina.

Marginaaliverotus: vero lasketaan myyntikatteesta. Kuluttaja maksaa silti kokonaishinnan, mutta veron laskentaperuste on eri. Tästä syntyy vaikutelma, että veroa ei olisi, koska veroa ei välttämättä nähdä eriteltynä samalla tavalla.

Kuluttajan kannalta keskeinen tieto on, että molemmissa menettelyissä arvonlisävero kuuluu järjestelmään. Ero on siinä, mistä vero lasketaan.

Arvonlisävero Suomessa ja 25,5 prosentin vaikutus laskentaan

Suomen yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia. Verokanta vaikuttaa kahteen kohtaan, jotka autokaupan laskennassa sekoittuvat helposti:

  1. Kuluttajahinnasta erotettava veroton osuus ja veron osuus.
  2. Marginaaliverotuksessa katteeseen sisältyvän veron osuus.

Kun vero sisältyy hintaan, vero-osuus ei ole “hinta × 25,5 %”, vaan vero erotetaan jakamalla hinta luvulla 1,255 ja laskemalla erotus. Sama koskee katetta marginaaliverotuksessa: vero-osuus erotetaan katteesta, koska vero sisältyy katteeseen.

Katetasot ja realismi: miksi esimerkin ostohinta ratkaisee kaiken

Autokaupan laskentaesimerkki voi olla teknisesti oikein ja silti markkinarealismin kannalta harhaanjohtava, jos ostohinta asetetaan epärealistiseksi.

Suurissa vaihtoautoketjuissa bruttokate per myyty auto on julkisissa raporteissa usein selvästi pienempi kuin “kymppitonnin” luokkaa oleva kate. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden raporteissa esitetään bruttokateprosentteja ja bruttokate per auto -tunnuslukuja, jotka antavat mittakaavan keskiarvotasosta. Yksittäisissä autoissa kate voi olla suurempi tai pienempi, mutta ketjun keskitaso on tyypillisesti maltillinen.

Tämän vuoksi vertailu rakennetaan tässä toimitetussa mallissa niin, että katetaso on realistisessa suuruusluokassa prosentteina, ja ostohinta johdetaan siitä. Tämä vähentää väärinkäsityksiä ja tekee laskelmasta käyttökelpoisen.

Kaksi hintalappua: sama 40 000 euroa, eri veron laskentaperuste

Seuraavat esimerkit käyttävät samaa kuluttajahintaa 40 000 euroa ja samaa tavoitetta myyntikatteelle ilman arvonlisäveron osuutta. Tarkoitus on verrata menettelyjä symmetrisesti.

Perusvalinta: 10 % katetaso kuluttajahinnasta (tämä on yleisesti käytössä oleva katetavoite autoliikkeissä).
Tämä tarkoittaa 4 000 euroa myyntikatetta ilman arvonlisäveroa.

Hintalappu A: normaali arvonlisäverotus (alv-auto)

Lähtöoletus: auto ostetaan yritysmyyjältä niin, että ostohintaan sisältyvä arvonlisävero on vähennyskelpoinen. Myynti kuluttajalle on 40 000 euroa.

  1. Veroton myyntihinta ja myynnin arvonlisävero
    Veroton myyntihinta = 40 000 / 1,255 = 31 872,51 €
    Myynnin ALV-osuus = 40 000 – 31 872,51 = 8 127,49 €
  2. Veroton ostohinta, kun tavoitekate on 4 000 €
    Veroton ostohinta = 31 872,51 – 4 000 = 27 872,51 €
  3. Ostoon sisältyvä vähennettävä ALV ja osto verollisena
    Oston ALV = 27 872,51 × 25,5 % = 7 107,49 €
    Osto verollisena = 27 872,51 + 7 107,49 = 34 980,00 €
  4. Valtiolle tilitettävä ALV (netto)
    Tilitettävä ALV = 8 127,49 – 7 107,49 = 1 020,00 €

Tuloksen tulkinta: kuluttajan 40 000 euron hinnassa on 8 127,49 euroa arvonlisäveroa, mutta liike vähentää ostoon sisältyneen 7 107,49 euroa. Valtiolle jää nettotilityksenä 1 020 euroa, joka vastaa liikkeen tuottamaa lisäarvoa.

Hintalappu B: marginaaliverotus (katteeseen perustuva ALV)

Lähtöoletus: auto ostetaan yksityishenkilöltä tai muulta myyjältä ilman vähennyskelpoista ALV:ia. Myynti kuluttajalle on 40 000 euroa. Tavoitekate ilman ALV-osuutta on sama 4 000 euroa.

Marginaaliverotuksessa vero sisältyy myyntikatteeseen. Siksi katteesta muodostetaan “bruttokate” eli kate, joka sisältää veron, ja siitä erotetaan veron osuus.

  1. Katteen bruttosumma (kate sisältäen ALV:n)
    Kate brutto = 4 000 × 1,255 = 5 020,00 €
  2. Ostohinta, joka tekee tämän katteen mahdolliseksi
    Ostohinta = 40 000 – 5 020,00 = 34 980,00 €
  3. Katteeseen sisältyvä ALV-osuus
    ALV katteesta = 5 020,00 × 25,5 / 125,5 = 1 020,00 €
    Kate ilman ALV:ia = 5 020,00 – 1 020,00 = 4 000,00 €

Tuloksen tulkinta: valtiolle tilitettävä vero on sama 1 020 euroa, koska lisäarvo (4 000 euroa verottomana) on sama. Ero ei synny laskentakaavasta, vaan siitä, millä hinnalla auto voidaan käytännössä hankkia ja mille asiakassegmenteille auto myydään.

Vertailutaulukko: symmetrinen malli 40 000 € ja 4 000 € kate

KohtaNormaali ALV (alv-auto)Marginaaliverotus
Kuluttajahinta40 000 €40 000 €
Veron perustekoko myynnin veroton osuusmyyntikate (sisältää ALV:n)
Myynnin ALV-osuus8 127,49 €sisältyy katteeseen
Ostojen vähennettävä ALV7 107,49 €0 €
Tilitettävä ALV1 020,00 €1 020,00 €
Kate ilman ALV:ia4 000,00 €4 000,00 €
Ostohinta esimerkissä34 980,00 € (verollinen, vähennyskelpoinen ALV)34 980,00 € (kokonaishinta)

Milloin marginaaliverotus vaikuttaa ostajalle käytännössä

Yritysosto ja vähennysoikeus: jos ostaja on yritys ja autosta syntyy vähennysoikeus, alv-auto voi olla yritykselle kustannukseltaan erilainen kuin marginaaliverollinen auto. Kuluttajahinnat voivat olla samoja, mutta yrityksen “veroton kustannus” voi erota vähennysoikeuden vuoksi.

Hintavertailu: kahden saman hintaisen auton taustalla voi olla eri veromenettely. Kuluttajalle ero ei välttämättä näy hinnassa, mutta se voi näkyä siinä, millaista vaihtohyvitystä tai hinnoittelujoustoa liikkeellä on käytettävissään.

Vaihtoauton hyvitys: vaihtoautokaupassa liikkeen on arvioitava, millä hinnalla auto voidaan myydä ja millainen katetaso on realistinen. Veromenettely vaikuttaa siihen, miten kate ja vero muodostuvat kirjanpidossa, mutta vaihtohyvityksen taso määräytyy käytännössä markkinahinnan ja katetavoitteen yhdistelmänä.

Kauppakirjan merkinnät: marginaaliverollisuus tai normaali verollisuus vaikuttaa siihen, mitä ostaja voi myöhemmin perustella esimerkiksi yrityksen kirjanpidossa ja vähennysoikeuden arvioinnissa.

Miksi marginaaliverollisia autoja esiintyy paljon, myös tuoduissa autoissa

Marginaaliverotus ei seuraa siitä, että auto on tuotu ulkomailta. Menettely seuraa hankintaketjusta. Jos auto on ostettu taholta, josta ei synny vähennyskelpoista arvonlisäveroa (esimerkiksi yksityinen myyjä), marginaaliverotus on tyypillinen menettely jälleenmyyjän myynnissä.

EU-kaupassa nousee esiin lisäksi “uuden kuljetusvälineen” käsite. EU-sääntelyssä ajoneuvo voi olla verotuksellisesti uusi, jos ensikäyttöönotosta on kulunut enintään kuusi kuukautta tai ajokilometrejä on enintään 6 000. Tällöin arvonlisäveron suorittamisessa sovelletaan uusia kuljetusvälineitä koskevia sääntöjä. Käytettyjen ajoneuvojen kohdalla ratkaisevaa on edelleen hankintaketju ja verollinen asema, ei pelkkä maahantuonnin tosiasia.

Kassavirta ja varaston rahoitus yhden kappaleen tasolla

Vaihtoautokaupassa pääoma sitoutuu varastoon. Arvonlisäveron tilitysrytmi ja se, lasketaanko vero koko myynnistä vai katteesta, vaikuttavat verokauden rahavirtoihin ja siihen, kuinka paljon varastoa rahoitetaan omalla tai vieraalla pääomalla. Suuressa volyymissa pienetkin erot tilityksissä ja varaston kierrossa korostuvat yritysten käytännön johtamisessa.

Yleisimmät väärinkäsitykset ja niiden oikaisu

Marginaaliverotus ei tarkoita verotonta autokauppaa. Se tarkoittaa, että vero lasketaan katteesta.

Marginaaliverotus ei itsessään takaa suurta myyntikatetta. Kate määräytyy markkinahinnan, auton kunnon, varaston kierron ja kilpailun mukaan. Pörssiyhtiöiden raportoimat keskiarvot antavat mittakaavan siitä, että ketjutason bruttokate per auto on tyypillisesti maltillinen.

Marginaaliverotus ei ole “tuontiautojen erikoisuus”. Menettely liittyy siihen, syntyykö hankinnasta vähennyskelpoista arvonlisäveroa ja miten jälleenmyyjä soveltaa käytettyjen tavaroiden erityissääntöjä.

Marginaaliverotuksen myyntikate ei ole nettovoitto. Nettovoitto syntyy vasta kulujen jälkeen, ja autokaupassa kulurakenne on merkittävä.

Lähdeluettelo:

– Arvonlisäverolaki 1501/1993 — Finlex — https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931501
– Neuvoston direktiivi 2006/112/EY yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä — EUR-Lex — https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32006L0112
– Yleinen arvonlisäverokanta (25,5 %) — Verohallinto — https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/arvonlisaverotus/arvonlisaveroprosentit/yleinen-arvonlisaverokanta-nousee-syyskuussa/
– Käytettyjen tavaroiden arvonlisäverotus (marginaaliverotus, menettelyt, esimerkit) — Verohallinto — https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48682/kaytettyjen-tavaroiden-arvonlisaverotus3/
– Käytettyjen tavaroiden marginaaliverotus (ohjehakusivu) — Verohallinto — https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48030/kaytettyjen-tavaroiden-marginaaliverotus/
– Kamux Oyj: Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2025 (bruttokateprosentti ja bruttokate per auto) — Kamux Oyj — https://www.kamux.com/tiedotteet-ja-julkaisut/tiedotteet/kamux-oyjn-osavuosikatsaus-11-3092025-liikevaihto-ja-oikaistu-liikevoitto-laskivat-operatiivinen-kassavirta-oli-vahva-20251111-070000/
– Anttila, Elina: Marginaaliverotus autokaupassa — Theseus — https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/504179/Marginaaliverotus_autokaupassa_Anttila_Elina.pdf
– Ajoneuvon tuonti ja rekisteröinti (taustatieto prosesseista) — Traficom — https://www.traficom.fi/fi/liikenne/autoilu/ajoneuvon-tuonti

Kommentit

Viimeisimmät

Sähköautojen hankkimisen motiivit ja tulonsiirrot Suomessa

Sähköautojen hankkimisen motiivit ja tulonsiirrot Suomessa

Sähköautojen hankkimisen motiivit Suomessa esitetään julkisessa keskustelussa ensisijaisesti ilmastoperusteisina. Autoverovapaus, hankintatuet ja verotukselliset edut on sidottu liikenteen päästövähennystavoitteisiin ja hiilineutraaliustiekarttoihin.

Jäsenet Julkinen
Yksityinen yhdistys käyttää viranomaisvaltaa Suomessa

Yksityinen yhdistys käyttää viranomaisvaltaa Suomessa

Suomessa ajoneuvojen katsastus on yksityisille annettu julkinen hallintotehtävä. Kun päätöksentekoa ohjataan ennakoivasti yksityisen yhdistyksen ja sen asiantuntijoiden tulkintalinjojen kautta, syntyy järjestelmätason kysymys julkisen vallan käytöstä ja oikeusvaltioperiaatteesta.

Jäsenet Julkinen