Räikkä. Vertauskuva Suomen julkisen sektorin paisumisesta maailman suurimmaksi.
Artikkeli perustuu Otto Juotteen julkaisuun.
Turo Korpi
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 6: Huoltovarmuus ja ajoneuvokaluston rakenne
Analyysi siitä, miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaluston rakenteeseen huoltovarmuuden näkökulmasta. Tarkastellaan erityisesti 4x4 maastoautojen ja hyötyajoneuvojen määrää sekä saatavuutta kriisitilanteissa, vertaillen Suomen ja Ruotsin tilanteita viranomaislähteitä.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 5: Liikenteen päästöt ja ilmastovaikutukset
Arvioimme, miten autoveron poisto vuonna 1995 olisi vaikuttanut liikenteen päästöihin ja ympäristöön vuoteen 2025 asti. Käsittelemme autokannan uusiutumisen vaikutusta hiilidioksidipäästöihin, uusiin teknologioihin (sähköautot, biopolttoaineet) ja Suomen ilmastotavoitteisiin EU-politiikan valossa.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 4: Liikenneturvallisuus ja autokannan uusiutuminen
Miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen liikenneturvallisuuteen ja autokannan uusiutumiseen vuoteen 2025 mennessä? Artikkeli käsittelee autojen keski-iän, turvallisuusteknologian ja onnettomuustilastojen kehitystä, tukeutuen Traficomin ja Onnettomuustietoinstituutin raportteihin.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 3: Autokaupan, maahantuonnin ja huollon työllisyysvaikutukset
Miten autoveron poistaminen vuonna 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaupan, maahantuonnin, huoltoalan ja logistiikan työllisyyteen? Virallisten tilastojen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta analysoidaan autoveron rooli autoalan 50 000 työpaikassa vuosina 1995–2025.
Sota-ajan kuorma-autot Suomessa 1939–1944
Kuorma-autot olivat Suomen sotatalouden kriittinen perusrakenne vuosina 1939–1944. Erityisesti Henry Fordin mahdollistamat Ford M40 "Hävittäjä" -kuorma-autojen massatoimitukset paransivat huoltovarmuutta, standardoivat huoltoa ja pienensivät logistista epäonnistumisriskiä ratkaisevina vuosina.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 2: Käytettyjen autojen tuonti, marginaaliverotus ja arvonlisäverokertymä
Miten käytettyjen autojen tuonti EU-alueelta ja marginaaliverotus vaikuttivat Suomen arvonlisäverotuottoihin vuosina 1995–2025? Tarkastelu käy läpi autoveron poistamisskenaarion vaikutukset ALV-kertymään ja veronkierron ilmiöihin viranomaisraporttien pohjalta.
Julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautot Suomessa 2020–2027
EU:n ja Suomen sääntely ohjaa julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautohankinnat nollapäästöisiksi. Vuosina 2026–2027 vaatimukset kiristyvät ratkaisevasti, ja niiden todelliset kustannusvaikutukset määräytyvät kuntakohtaisten päätösten perusteella. Lue mitä velvoitteet merkitsevät veronmaksajille.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 1: Autoveron poistamisen vaikutukset verotuloihin 1995–2025
Miten valtion verokertymä olisi kehittynyt, jos Suomi olisi poistanut autoveron Ruotsin tavoin 1995? Artikkeli analysoi autoveron, arvonlisäveron ja muiden autoilun verojen kertymiä vuosina 1995–2025 viranomaisten tilastojen valossa.
EU-direktiivi pakottaa yritysautot sähköön – Suomalaisyrittäjät ilman vaihtoehtoja
EU:n nollapäästödirektiivi uhkaa syrjäyttää toimivat ratkaisut kuten biodieselin ja bioetanolin. Artikkeli tarkastelee sääntelyn vaikutuksia suomalaiseen yritysliikenteeseen, erityisesti yksinyrittäjien näkökulmasta.
Autoilijoiden veromiljardit – Osa 4: Narratiivit autoilun verotuksen ympärillä
Autoilun verotuksesta käydään Suomessa vahvasti narratiivien kautta. Hallinnon, ympäristöliikkeen ja autoilijoiden omat kertomukset ohjaavat julkista keskustelua enemmän kuin faktat. Artikkeli pureutuu propagandan, veropolitiikan ja tieinvestointien todellisiin suhteisiin.
Autoilijoiden veromiljardit – Osa 3: Olisiko voitu tehdä toisin?
Autoilijoilta on kerätty veroja moninkertaisesti enemmän kuin koko maan kattavan moottoritieverkon rakentaminen olisi maksanut. Jo yhden vuoden verotuotolla olisi voitu rahoittaa koko nykyinen verkko.
Autoilijoiden veromiljardit – Osa 2: Mihin rahat menevät?
Autoilijoilta kerätään Suomessa yli 8 miljardia euroa veroja vuosittain, mutta teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon palautuu vain noin 1 miljardi € (12 %). Loput 88 % ohjataan valtion muihin menoihin – tieverkon korjausvelka kasvaa, vaikka rahat riittäisivät sen kattamiseen.
Ruokakauppojen kanta-asiakasohjelmat – hyödyt, haitat ja tietosuoja
Suomalaisten ruokakauppojen kanta-asiakasohjelmat keräävät laajasti asiakasdataa ostotapahtumista. Artikkeli käy läpi etukorttien tarkoituksen, kerättävät tiedot, hyödyt ja haitat kuluttajille sekä kaupoille, ja arvioi tietosuojan toteutumista GDPR:n vaatimusten valossa.
Autoilijoiden veromiljardit – Osa 1: Veroja ilman vastinetta
Suomessa kerätään vuosittain jopa 8 miljardin euron verotulot tieliikenteestä. Auton hankinnasta ja käytöstä perittävät verot ovat valtion kassalle korvaamattomia tulonlähteitä, mutta vain murto-osa palautuu tiestön ylläpitoon. Mihin autoilijoiden maksamat miljardit lopulta menevät?
Kun vastuu ei löydä kohdettaan – liikennevirhemaksujen kohdentaminen yritysautoista ilman käyttövastaavaa
Yritysten ajoneuvoihin liittyvät liikennevirhemaksut voivat johtaa erikoisiin tilanteisiin: jos käyttövastaavaa ei ole merkitty rekisteriin, vastuu langetetaan toimitusjohtajalle. Tämä herättää vakavia kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta ja lainsäädännön aukkojen vaikutuksesta.