Miten valtion verokertymä olisi kehittynyt, jos Suomi olisi poistanut autoveron Ruotsin tavoin 1995? Artikkeli analysoi autoveron, arvonlisäveron ja muiden autoilun verojen kertymiä vuosina 1995–2025 viranomaisten tilastojen valossa.
EU:n nollapäästödirektiivi uhkaa syrjäyttää toimivat ratkaisut kuten biodieselin ja bioetanolin. Artikkeli tarkastelee sääntelyn vaikutuksia suomalaiseen yritysliikenteeseen, erityisesti yksinyrittäjien näkökulmasta.
Autoilun verotuksesta käydään Suomessa vahvasti narratiivien kautta. Hallinnon, ympäristöliikkeen ja autoilijoiden omat kertomukset ohjaavat julkista keskustelua enemmän kuin faktat. Artikkeli pureutuu propagandan, veropolitiikan ja tieinvestointien todellisiin suhteisiin.
Autoilijoilta on kerätty veroja moninkertaisesti enemmän kuin koko maan kattavan moottoritieverkon rakentaminen olisi maksanut. Jo yhden vuoden verotuotolla olisi voitu rahoittaa koko nykyinen verkko.
Autoilijoilta kerätään Suomessa yli 8 miljardia euroa veroja vuosittain, mutta teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon palautuu vain noin 1 miljardi € (12 %). Loput 88 % ohjataan valtion muihin menoihin – tieverkon korjausvelka kasvaa, vaikka rahat riittäisivät sen kattamiseen.
Suomalaisten ruokakauppojen kanta-asiakasohjelmat keräävät laajasti asiakasdataa ostotapahtumista. Artikkeli käy läpi etukorttien tarkoituksen, kerättävät tiedot, hyödyt ja haitat kuluttajille sekä kaupoille, ja arvioi tietosuojan toteutumista GDPR:n vaatimusten valossa.
Suomessa kerätään vuosittain jopa 8 miljardin euron verotulot tieliikenteestä. Auton hankinnasta ja käytöstä perittävät verot ovat valtion kassalle korvaamattomia tulonlähteitä, mutta vain murto-osa palautuu tiestön ylläpitoon. Mihin autoilijoiden maksamat miljardit lopulta menevät?
Yritysten ajoneuvoihin liittyvät liikennevirhemaksut voivat johtaa erikoisiin tilanteisiin: jos käyttövastaavaa ei ole merkitty rekisteriin, vastuu langetetaan toimitusjohtajalle. Tämä herättää vakavia kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta ja lainsäädännön aukkojen vaikutuksesta.
Maastoautojen autoverovapaus oli vuosikymmenten ajan osa Suomen veropolitiikkaa ja varautumisstrategiaa. Artikkeli tarkastelee verovapauden syntyä, poistoa, poliittista taustaa ja sitä, voisiko verotuki palata huoltovarmuuden nimissä.
Christopher Hitchensin (1949-2011) rooli journalismissa voidaan nähdä merkittäväksi.
Vertailimme eri maiden käytäntöjä kryptovaluuttojen verotuksen suhteen
Omistus vs. vuokra – 20 vuoden totuuden hetki Helsingissä. Ylivoimaisesti suurin menoerä omistusasumisessa on verotus, jota maksat jo verotetusta tulosta ja otat lainaa verojen maksua varten.
Käymme läpi miten viestintäsalaisuuden rikkominen tapahtuu ja miten viestit avataan käytännössä. Salausta ei varsinaisesti murreta, vaan se ohitetaan.
Traficom ja sitä edeltäneet Trafi sekä Ajoneuvohallintokeskus ei ole selvästikään valvonut autojen hyväksyntöjä määräysten, säädösten ja lakien edellyttämällä tavalla. Maksamatta jääneet verot voivat olla jopa yli 100 miljoonaa euroa. On kokonaan toinen kysymys, pitääkö tälläisiä veroja edes olla.
Asioilla on yleensä kaksi puolta. Ilmastonmuutos voi tuoda Suomelle mahdollisuuksia logistiikassa, matkailussa ja energiakustannuksissa. Säästöjä voi kertyä jopa 6–10 miljardia euroa vuodessa, edistäen talouden kestävyyttä ja kilpailukykyä.
Suomen ilmasto on ollut lämmin useita kertoja ennen 1800-lukua, jolloin koettiin viileä pieni jääkausi. Mitä menneet lämpökaudet kertovat meille ilmaston luonnollisista vaihteluista ja nykyisestä lämpenemisestä?
